Häämatka osa 2; Naantalin lumoa

Saavuimme Naantaliin maanantaina ja jo silloin jalkauduimme kauniille kaduille, joilla olen lapsenakin viettänyt aikaa. Illalla saunoimme rauhassa ja nukuimme makeat unet. Tiistaina suuntasimme ulos kaduille, puoteihin ja kallioille. Edellisessä kirjoituksessa Måsenista mainitsinkin alapuolellamme sijainneen puodin, josta olisin voinut ostaa vaatekaappini uusiksi. Mukaan lähti kuitenkin henkäyksen kepeä Creamin kesätoppi, johon ihastuin heti! 

Kiitokset vain Putiikki Roosa! <3

Mutta niistä kaduista; Naantalin vanha kaupunki on pienehkö, mutta sitäkin kauniimpi vanhoine taloineen, huikeine kujineen ja mäkineen ja gallerioineen. Kamera lauloi tiistaina ihan vain muutaman kuvan verran... Kauniita yksityiskohtia riitti (kuten muuten turistejakin joiden määrä kaksinkertaistui keskiviikkoon mennessä) ja esteetikko nautti kaikilla aisteilla! Naantalin vanhan kaupungin vanhimmat rakennusrungot ovat 1700-luvulta ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta. Naantali on saanut kaupunkioikeudet jo vuonna 1443 ja sen jälkeen se on kokenut muutamia mullistuksia; esimerkiksi 1628 iso osa kaupunkia paloi kirkosta alkaneesta palossa. Kaupunkia hallitsee myös vanhan hengen ja kauniin vanhan sataman lisäksi upeat Kuparivuoden kalliot, joille pääsee suunnilleen vanhan kaupungin takapihalta. Siellä seikkailimmekin myöhemmin.

 Kukkiin oli panostettu ihastuttavalla tavalla niin yksityisten kuin kaupungin puolesta. Arvostan suuresti, sillä tulen kaupungista, jossa vallalla on mentaliteetti että mitään nättiä ei kannata laittaa esille, kun joku sen kuitenkin tuhoaa. Noh, itse asiassa tutkimukset osoittavat päinvastaista; mitä enemmän ympäristöön panostetaan, sen vähemmän ilkivaltaa on!

Aurinkoteema näkyi joka toisella nurkalla, portissa, aidoissa ja vaikka missä

Mannerheiminkatua, jossa autoilijaparat saivat kärsivällisesti väistellä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä eikä toisin päin

Naantalissa liikennöi myös pieni "juna" kylpylän ja vanhan kaupungin väliä. Maksu ei ollut suuren suuri ja matkustajia näytti riittävän. Ihan hauska tapa kylpylässä yöpyvälle piipahtaa vanhassa kaupungissa!

Rakastan Suomen kaupunkien vanhoja kaupunginosia puutaloineen, väreineen, puutarhoineen ja tunnelmineen. Kokkolan Neristan on yksi lemppareitani ja Naantali kilpailee hyvällä kakkossijalla.

kuva A. V.

Kävelimme muutaman päivän aikana kallioilla ja kaduilla kilometritolkulla puolivahingossa, joten saimme myös syödä surutta iltaisin :) Tiistaina kuitenkin suuntasimme lounaspiknikille Nunnalahden (Naantalissahan on toiminut birgittalaisluostari, lue asiasta lisää esimerkiksi täältä) lähistölle. Kävimme kaupasta eväät ja torilta tuoreet vadelmat; niin kauppa kuin torikin löytyy pienen kävelymatkan päästä vanhasta kaupungista. Nunnalahdella olen lapsena käynyt uimassa monet kerrat; nyt se näytti niin piskuiselta kun viimeksi on sitä katsellut lapsen silmin. Mukavan suojaisa se uintipaikkana kuitenkin on ja sinne pääsee niin kävellen kuin pyörälläkin helposti. Autolla tulevatkin saavat autonsa mukavan lähelle parkkiin.

Aurinko näyttäytyi pilvien välistä eikä merituuli haitannut kahta rakastunutta ollenkaan. Mukaan otimme myös häistä yli jääneitä macaronseja, jotka maistuivat taivaalliselta kalliolla! Eväsretkelle Naantalissa voisi lähteä monta kertaa päivässä ja joka kerta eri paikkaan; puistoja riittää, kauniita kallioita ja suojaisia poukamia.

Ja jotta tästä ei tule jälleen liian pitkä kirjoitus, jatkan seuraavalla kerralla vierasvenesataman kauneudesta, kallioista ja hyvästä ruoasta :) Siihen asti, nauttikaa kesästä!

Kaikkien kuvien oikeudet kuuluvat Minttuselle, kuvien luvaton käyttö tai kopiointi on kielletty

P.S. Käy lukemassa muut Naantali-aiheiset kirjoitukseni täällä ja täällä :)