Vielä kerran häihin; huomenlahjat ja ihana korttimeri

Happy Road -jutun aineisto odottaa minulla purkamista (1,5h:n keskustelu tallennettuna...), mutta sitä odotellessa kirjoittelen vielä hieman häistämme tai tarkemmin sanottuna huomenlahjoista. Tajusin tuossa kuvia selatessa erästä blogin lukijaa varten, että huomenlahjoista jäi kirjoittamatta kokonaan!

Minähän sain kuningasidean antaa A:lle lahjaksi jotain hieman erilaista. Tiesin hänen himoitsevan erästä pukua, mutta olevan liian nuuka sen ostamaan, joten pistin juonien Miesten Pukuhuoneen Susannan kanssa. Susannalla oli mitat valmiina, koska häiden vuokrapuku oli häneltä myös, joten minä kirjoittelin sähköpostia, jossa kerroin suunnitelmani ja Susanna oli heti innolla mukana juonessa. Hän tilasi puvun, jonka minä kävin hääviikolla hakemassa. Susanna odotti minua pukua hakemaan ja voi sitä ilmettä, joka hänellä oli, kun viikolla liikkeeseen ilmestyttiinkin kahdestaan (sillä vuokrapuvutkin piti noutaa). Susanna aloitti varovasti minua katsoen; "Tulitte..?" ja minä äkkiä jatkamaan; "...niitä A:n ja bestmanin vuokrapukuja hakemaan". Olimme asioilla kaupungissa joukolla miehen ja kaason kanssa ja jakauduimme hetkeksi, sillä kaasolla oli salaisia juttuja ja minulla myös. A jätti minut keskustassa kyydistä, josta minä kävelin takaisin Pukuhuoneelle ja Susanna räjähti nauramaan kun astuin taas liikkeeseen sisään. Vuokrapukujen noudosta oli kulunut noin 20 minuuttia. Hän hekotti, että ehti jo miettiä, olenko kuitenkin paljastanut suunnitelmani A:lle. Minä nappasin puvun mukaan, jonka Susanna oli pakannut kauniisti ja tyylikkäästi valmiiksi, jottei minun tarvitse kotona kikkailla.

A hoiti mysteeri-kassin hotellille hääaamuna ja malttoi olla kurkistamatta sisään. Häitä seuraavana aamuna kaivoin laatikon esiin ja A sitä sitten hämmentyneenä avaamaan. Hän ilahtui puvusta kovin ja hyvännäköinen se Cavalieren puku kyllä onkin! 

Olin sopinut Susannan kanssa valmiiksi, milloin käymme Pukuhuoneella, jotta hän voi tehdä pukuun tarvittavat muutokset ja jotta puku ehtisi vielä valmiiksi serkkuni häihin, jotka olivat heinäkuun lopulla. Palvelu oli loistavaa ja ihanaa alusta loppuun! Juonimisesta kirjoittelinkin jo ennen häitä täällä.

Puku on oikeasti tummansininen, A:n puhelimen kamera vääristää sävyjä

Oma ihana huomenlahjani oli sekin varsin onnistunut yllätys! Sain kauan kaipaamani rannekellon (valmistaja laadukas Mido), joka on ihastuttavan ajaton ja mukana on juuri sopivasti ylellisyyttä pienen timanttien muodossa. 

Kävimme heti häitä seuraavan päivän aamuna kävelyllämme lyhennyttämässä rannekkeenkin sopivaksi ja kello on ollut kovassa käytössä. Aivan nappivalinta A:lta!

Arvostan hyvin valittua lahjaa suuresti. On ihanaa, kun joku käyttää aikaa ja ajatusta. Sitä arvostusta osoittaa myös seuraava kuva; levitin kotona kaikki vierailta saamamme kortit esiin ja ne olivat esillä pitkään. Niitä oli ihana katsella, lukea kauniita sanoja ja toivotuksia ja muistella ihmisiä, keneltä ne olivat. 

Kuvassa näkyy myös erään ystävän nikkaroima rakkauden ensiapupakkaus kera kuplivan ja retkiviinilasien. Mukana oli kortti, jossa luki seuraavaa:

"Valitettavasti lapsiperheen rahavarastomme eivät riittäneet hankkimaan teille ja perheillenne vuoden täysihoitolomaa Balilla.

Lahjan suurimman kuitenkin saa hän, joka löytää ystävän.

Lahjaamme olemme liittäneet rakkauden ensiapupakkauksen. Kaksi lasia ja pullo kuohuviiniä auttaa aina. Jos rakkauden iskunvaimentimet pettävät, täyttäkää antamamme kantolaite pullollisella kuohuvaa puhdistusnestettä ja menkää puistoon, merenrantaan, parvekkeelle tai mikä hyvältä tuntuukin. Nauttikaa juomasta ja hetki toisistanne, keskustelkaa vaikka päivän säästä ja ottakaa hetki yhdessä happea. Se auttaa varmasti!

Toki, toivomme että lahjamme tuottaa iloa myös ilman vastoinkäymisiäkin! Ottakaa tämä uusi ystävänne siis mukaan sinne puistoon, merenrantaan, parvekkeelle, mökille tai minne ikinä menettekin."

Arvostan. Ja arvostamme molemmat. Saimme muutenkin niin ihastuttavia lahjoja, mutta tämä jäi isosti mieleen <3

Kuvien oikeudet kuuluvat Minttuselle, älä kopioi tai käytä ilman lupaa

Kurkistusta pukuihin ja tulevaan

Hei ihanat! Kevät kohisee ympärillä, tänään kylläkin myrskytuulen voimin, mutta kohisee silti. Minä pursuan ideoita tulevista jutuista ja yksi niistä on paikallisen hääpukuliikkeen omistajan haastattelu. Olen menossa ensi viikolla tapaamaan Happy Roadin Pirjo Leimua, jolla on kerrottavaa tulevasta hääpukumuodista ja hääpukushoppailusta. On ihana mennä piipahtamaan liikkeessä ja tavata taidokasta Pirjoa, jonka silmään luottaisin kuin kallioon. Happy Roadhan on yksi niistä harvoista liikkeistä Suomessa, joka myy Maggie Sotteron pukuja ja suosittelen siellä piipahtamista. Asiantuntijuudessa ja palvelussa se hakkaa mennen tullen ainakin erään Helsinkiläisen liikkeen, joka Sotteroja myy ;)

Olen tässä viettänyt aamupäivää katsellen Sotteron tämänhetkisiä mallistoja läpi, jotta saisin jonkinlaisen yleiskuvan siitä, mitä nyt on tekeillä. Ja on kuulkaa melko erilaista katsella hääpukuja nyt kuin silloin, kun omaansa mietti. Silmäkarkkia riittää! Samalla olen kurkkinut muiden valmistajien mallistoja ja pistänyt merkille, että pitkään vallalla ollut pitsihullaannus on vähitellen tekemässä tilaa toisenlaisille ratkaisuille. Pitsiä yhä löytyy, mutta jutun juoni äkkikatsomalla tuntuu olevan kerroksissa, eräässä mallistossa näkyi myös rokokoon henkeä ja olkaimelliset puvut tuntuvat vallanneen markkinat. Kaksiosaisia pukuja on myös jonkin verran perinteisten rinnalla, joten edelleen jokaiselle löytyy jotain täydellistä!

Tässä Sottero and Midgleyn kaksiosaista:

Kuva täältä

Tässä linjakas ja moderni, myös Sottero and Midgleyltä:

Kuva täältä

Kauniita puuterinsävyjä tuntuu löytyvän yhä monelta tekijältä. Omanikin oli ihanaa roosaan taipuvaa joka sopii mainiosti kalpoiseen suomalaiseen ihoon mainiosti. Ascher-pukua muuten tehdään edelleen, vink vink :)

Kuva Minttunen

Tässä David Tutera for Mon Cheri esimerkkinä sävystä (sävyjä löytyy hienovaraisesta nudesta aina hyvinkin vaaleanpunaiseen):

Kuva täältä

Mutta siis, ensi viikonlopun jälkeen on luettavissa kuulumisia Happy Roadista ja hääpukurintamalta. siihen saakka, iloista puvun metsästystä niille, keillä se vielä on edessä <3

Vihdoin ja viimein; hääpäivän aamu

Tämän julkaisun kaikki kuvat on ottanut Miska Koivumäki. Luvaton käyttö ja kopiointi on kielletty.

Hääpäivämme valkeni kauniina ja lämpimänä. Viikolla oli jännitetty ja tehty varasuunnitelman varasuunnitelmia, jos ennustettu sade olisi tullut, mutta ei. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Nukuimme häitä edeltävän yön kodissamme, omassa sängyssämme ja jopa minä sain unta, ainakin viisi tuntia! Se on saavutus. Pakkasimme viimeiset jutut autoon ja suuntasimme kohti Ratia. Siellä A pudotti kyydistä minut ja osan tavaroista ja jatkoi itse matkaa kohti Helsinkiä ja Hotel Havenia. Minä tuuletin huonetta ennen kuin ampiaiset aloittaisivat lentonsa ja huvittuneena kuuntelin naapuritalon kukon kiekumista. Tiesin, että päivästä tulisi kuuma ja valmistautumisen olevan hikistä hommaa. Laittelin tavaroitani kauniisti esille, tunnelmaa luomaan, ja odottelin maskeeraajaa saapuvaksi. 

Kata pian soittikin minulle ja kannoimme hänen tavaransa yläkertaan. Siellä totesimme, että huoneessa ei ole sopivaa tuolia hiustenlaittoon. Kekseliäinä naisina raahasimme käytävältä ensin vanhan pikkupöydän, mutta sekin oli väärän korkuinen. Seuraavaksi kokeiluun pääsi vanha komea, punainen nojatuoli ja siitä tulikin sitten valtaistuimeni hiustenlaiton ajaksi.

Pian saapuivat paikalle niin valokuvaajamme, Miska Koivumäki, kuin videokuvajamme Timo Stjernberg (VideoTimo). He aloittivat yksityiskohtien kuvailun samoin tein ja samalla ehdimme rupatella mukavia ja kerrata hieman päivän kulkua. 

Toinen kuvaajista otti myös vastaan loput kukat, jotka floristi toi. Kata laitteli ensin minut valmiiksi ja myöhemmin oli kaasojen sekä sulhasen vuoro. Katan kanssa oli todella leppoisaa viettää aamua, kaasot ehtivät vain piipahtaa luonani kuten äitikin ja ilmassa oli yhtä jos toista pientä napinan aihetta sekä kriisiä, joihin minä tyynesti totesin, että tuolistani käsin en voi mitään tehdä ja että Ratin henkilökunta keksinee ratkaisun huonepulmiin ja muihin. Onneksi ehdimme kuitenkin nopeasti kilistää kuohuvalla! Serkku-kaaso oli tuonut minulle myös vadelmia, pähkinöitä ja suklaata naposteltavaksi, joista totta puhuen ehdin mussuttaa vain vadelmia. Pähkinät pääsivät häämatkalle evääksi ja suklaat nautittiin myöhemmin.

Kata ihmetteli jossain kohtaa, miten olen niin "zen" :D Minulla oli ihana olo enkä antanut auringonpaisteen puolella olevien huoneiden tai muun yhtä vähäpätöisen pilata aamuani ja hyvää tuultani.

Sulhanen ja bestman laittoivat vihkipaikkaa kuntoon takapihalla, jonne ikkunastani oli suora näköyhteys ja katselin hymy huulilla heidän puuhiaan. Miehet miettivät, kokeilivat ja tekivät lopulta vihkipaikasta juuri niin kauniin kuin olin kuvitellutkin. Taitavia veljeksiä. <3 Tämän jälkeen sulho ehti suihkuun, pukeutumaan ja lopulta Katan käsittelyyn. 

A:kin ehti haukata lounasta saunalla ja samalla hän luki kirjoittamani kirjeen, jonka lähetin bestmanin mukana. Oli kuulemma hivenen "mennyt tunteisiin" ja se oli tarkoituskin. Muuten A oli sanojensa mukaan koko aamupäivän rauhallinen ja rento.

Kaasotkin pääsivät Katan tuoliin istumaan ja kauniit kampaukset naiseni saivatkin!

Kun olin valmis, taltioi Timo terveiseni sulhaselle häävideota varten ja sitten kipitinkin alakertaan treenaamaan bändin kanssa. A piti ensin saada saunalle jemmaan, jotta ei kuulisi koko hommaa ja Timo taltioi siellä A:n terkut minulle. Oli muuten ihana idea tuo juttu, sanat ovat liikuttavat videolla, puolin ja toisin <3 

Treenien jälkeen ehdin nopeasti syödä, lattialla istuen, ja sitten oli aika pukeutua. Äiti oli ainoa, jolla siinä kohtaa oli aikaa, joten hän ryhtyi nyörittämään pukua ylleni. Samalla siinä rupateltiin ja nyöritys meni sitten sekaisin ja äiti aloitti alusta. 

Naurua riitti tässäkin puuhassa ja olin edelleen hyvin rento ja hyvällä tuulella. Kikatimme kuin pikkutytöt äidin kaivellessa nyörien päitä takapuoleni kohdalta helmojeni keskellä. Miska kilttinä ja kultaisena raahasi käytävästä ison peilin huoneeseen ja lopulta puku oli päällä ja minä valmiina first look -kuviin pihamaalla. Miska kävi antamassa minulle ohjeet ja näytti bestmanista nappaamansa kuvan, missä ja miten minun tulisi seistä. Bestman hillui kuvassa ilman paitaa ja taas nauru raikasi; ehdotin josko kuitenkin olisin pukeissa kuvissa ;)

Kengät vielä jalkaan, kimppu käteen ja sormus mukaan potretteja varten ja aloinkin täyttyä innostuneesta odotuksesta!

A odotti minua saunalla ja sitten sitä mentiin...

Mainittakoon, että luomani aikataulu piti aamun aikana hyvin sulhasen, bestmanin ja minun osalta. Kaasojen meininkiä hieman hankaloitti toisen pikkuinen prinsessa, joka määräsi tahdin, mutta tämänkin olimme pyrkineet ottamaan huomioon. Saimme kuin saimmekin siukku-kaasonkin valmiiksi ennen potrettien ottoa, hän kun lähti sinne mukaan avustamaan. Jotenkin jäi sellainen olo puheiden perusteella, että muilla tuli kiire ja hässäkkä, mikä on kurjaa ja odottamatonta, koska hommia ei varsinaisesti kuitenkaan siinä kohtaa ollut enää, ainakaan ennen vieraiden tuloa. Kaikki kuitenkin ehtivät syödä lounasta, jonka olimme Ratilta tilanneet (sitäkin muuten oli todella runsaasti) ja minutkin saatiin puettua. Loppu hyvin, kaikki hyvin; koko seurue oli pukeissa ja hymyilevä vihkimiseen mennessä <3

Ensi kerralla first look -kuvia sekä potretteja!

Muistutan vielä; kuvien oikeudet kuuluvat Miska Koivumäelle sekä Minttuselle, kopiointi ja käyttäminen ilman lupaa on kielletty

MIES-RAKAS PYSY POISSA! Huomenlahjajuttuja

Koska muutto on vienyt kaiken aikamme, on hääjutut pelottavan retuperällä ottaen huomioon, että ne ovat aivan juuri! Iiiiiiik! On tässä onneksi saatu päätettyä mitä syödään ja löydetty viimein kori vieraslahjoja varten (valaisinostoksilla). Niin ja onnistuttiin lupautumaan haastatteluun hääaiheista lehtijuttua varten, sillä tekemistä ei ole ollenkaan tarpeeksi tällä viikolla muuton kanssa :D Vain me onnistumme tällaisessa... Onneksi yksi iso asia on myös tullut hoidettua kaiken keskellä, nimittäin huomenlahja miekkoselle.

Perinteisesti huomenlahja on lahja, jonka mies on antanut tuoreelle vaimolleen. Sillä on turvattu naisen taloudellista asemaa ja se on voinut olla esimerkiksi jokin tuotantoeläin. Oma lammas olisi kyllä kiva ;) Huomenlahja oli laissa säädetty (ajatelkaa kuinka edistyksellistä tavallaan). Vaikka aviopuolisoilla on nykyään laillinen oikeus toistensa omaisuuteen (ilman avioehtoa) on huomenlahja jäänyt elämään romanttisena eleenä. Nyttemmin se on onneksi laajentunut siten, että on tavallista että myös nainen antaa lahjan miehelleen eikä vain toisinpäin. Kovin perinteisiä ovat korut, kellot, lahjakortit ja niin edelleen. Minä koitin tuossa jokin aika sitten ehdottaa, että voidaanko sopia, ettei vaihdeta lahjoja ollenkaan. Kiire muuttui hurjaksi muuton pamahdettua keskelle järjestelyitä ja tuntui, ettei aika riitä millään kaikkeen. Tosin tämä diili olisi ollut kaiketi yhtä pitävä kuin vanhempieni "ei sitten vaihdeta jouluna lahjoja" -sopimus. Muutin sitten mieleni, sillä sain hurjan idean!

Häihin pukua sovitellessa A törmäsi upeaan Cavalieren pukuun ja ihastui täysin. Siinä on kivat tikkaukset, hyvä malli ja väri ja tyylikäs istuvuus, mitkä kaikki mahdollistavat sen pitämisen hyvin muodollisessa tilaisuudessa tai sitten rennommin. Houkuttelin A:n sovittamaan pukua kertaalleen ja edelleen se kiehtoi kovasti. Hinta vain oli liian kova vaikka tarve puvulle todella on olemassa. Noooooh... Minäpä sitten kirjoitin viime viikolla Miesten Pukuhuoneen ihanalle Susannalle ja kysyin hyvää pakettihintaa puvusta liivin kera ja kysyin, olisiko hänellä riittävät mitat puvun tilaamiseksi. Päästiin aivan loistavaan sopimukseen ja juonimme puvun lahjoittamisen sekä sovituksen heti häiden jälkeen mittatilausmuutoksia varten, jotta puvun saa päälleen suvun toisiin häihin, jotka ovat pian omiemme jälkeen. Kaikki tämä järjestyi parilla sähköpostilla! Kävin perjantaina maksamassa puvun ja sovimme Susannan vielä paketoivan sen komeasti. Hän vielä huolehti miten saan sen hotelliin A:n tietämättä sisällöstä, mutta siihen minulla jo oli onneksi suunnitelma :) Loistavaa palvelua jälleen kerran!

Kuva lainassa Cavalieren sivuilta

Joku voisi sanoa minua pöpiksi, kun pistän sievoisen summan tähän, mutta tiedän lahjan ainakin olevan mieleinen ja tarpeellinen. Lisäksi, koskapa sitä toisaalta tulee törsättyä toiseen tällaista summaa ja tällaisen syyn vuoksi? Lahja tekee miehen onnelliseksi ja minut, kun saan sen antaa. Olen myös melko ylpeä juonimistaidoistani! :)

Kuinka moni aikoo lahjoa rakastaan hääpäivää seuraavana aamuna ja onko lahja jo mietittynä?

Hyvää alkanutta viikkoa <3

Pientä ja sievää

Istun takapihalla ilta-auringossa häikäistyneenä yhtäkkisestä lämmöstä ja esikesästä. Minulla on ensi viikolla talviloma, fiksu jättää sen toukokuulle ja tilaa vieläpä kesäkelit ;) Loma alkoi asuntokaupoista sopimalla ja muutto on kuukausi ennen häitä, eli kuukauden kuluttua ja sanomattakin on selvää, että tiukalla tahdilla tullaan menemään häihin asti. Vain hullut muuttavat näin. Ja jos A haluaa vielä muuttorumban jälkeen mennä kanssani naimisiin, rakastaa hän minua järisyttävän paljon. Minä en välttämättä osaa suhtautua kaikkeen tähän hässäkkään leppoisasti... Mutta nyt lomailemme. Päätin, että kamoja ehtii käydä läpi loman jälkeenkin joten nyt hoidetaan hääpalaverit, mökkeillään, vietetään antipolttareita ja otetaan rennosti. Sitten alkaa rytinä, jota ei jaksa, jos ei nyt vedä lonkkaa ja nauti toisistaan. Tämä loma on TODELLA hyvässä kohtaa!

Lupailin aiemmin vähän kuvamateriaalin avulla selventää epäselvää selostustani pikkubolerostani. Tänään ennen hääpuvun sovitusta kiireessä vedin sen ylleni ja A nappasi puhelimella kuvia. Tadaa!

selkä notkolla ja maha pystyssä kuin pikkulapsella :D

Pitsi on super-pehmeää ja hihake/bolero on henkäyksen keveä päällä. Voi olla, että hääpäivä on niin lämmin, etten kaipaa sitä ylleni, mutta onpahan ainakin mahdollisuus peittää hartiat jollakin, jos siltä tuntuu. Testasin sen tänään myös hääpuvun kanssa ja hyvin toimi! Sävykin oli aivan loistava, kun sitä jännitin. Kyseiseltä valmistajalta löytyi huokeaan hintaan monissa sävyissä vastaavia, ja kysymällä minulta saa osoitteen, jossa tutkailla niitä :) Kuvaajamme sanoi, kun tapasimme, että jostain syystä onnittelumaljat juodaan aina sillä paahteisimmalla paikalla ja onniteluletkan jälkeen morsian-parkojen olkapäät ovat palaneet. Eihän pitsi paljoa peitä, mutta pienen suojan se kuitenkin antaa tällaiselle kalkkilaivan kapteenille, joka palaa puolipilviselläkin säällä.

Minulla tosiaan oli tänään hääpuvun sovitus muokkauksia varten ja minähän näin sitten painajaista asiaan liittyen. Jostain olin saanut päähäni, että olen lihonut niin, etten mahdu pukuun. Kauhukuvat vilisivät silmissäni niin valveilla kuin hereilläkin. Aivan turhaan. Puku istui loistavasti. Saimme muokkaukset sovittua ja kesäkuussa sitten muuton jälkeen käyn vielä sovittamassa pukua ja samalla haen alushameen lainaan tanssitreenejä varten. Saapahan A sitten kuvan siitä, miten voimme olla lähekkäin ja liikkua häätanssissa. On muuten elegantti näky kun hikinen morsian tanssii läpikuultava alushame yllään komean sulhasensa käsivarsilla! Aina yhtä ladylike <3

Teinpä muuten kivan kampauksenkin tänään ja siitä tulikin mieleen, että ensi kerralla kiusaan teitä lukuisilla kuvilla kauniista kampauksista! Koekampaus olisi kesäkuun alussa (heti muuton jälkeen...) ja siihen mennessä pitäisi varmaan tehdä päätöksiä, mitä tästä hiusmassasta oikein tehtäisiin. Ensi viikolla käymme myös keskustelemassa hääjuhlan kukista ja siitäkin voisin jonkun sanasen kirjoitella. Koska sitä aikaahan hääblogin kirjoittamiselle on hirmuisen paljon kaiken säätämisen keskellä! :D

Ihanaa viikonloppua auringon lämmössä <3

Kaikkien kuvien oikeudet kuuluvat Minttuselle. Älä käytä ilman lupaa.

Tuhkimo ja prinssinsä

Armas tuleva aviomieheni, jonka nimen muuten tulen ottamaan -näin sivuhuomautuksena-, kävi bestmanin kanssa keskiviikkona sovittamassa pukuja Miesten Pukuhuoneella. Mehän kävimme A:n kanssa aiemmin kahdestaan valitsemassa asut ja nyt sitten oli A:lla toinen sovitus ja bestmanin mittojen otto. Samalla paikalla hääri Telma-lehden kuvaaja, kun tekivät juttua ja halusivat kuviin oikean asiakkaan. Siellä sitten Susanna ja A poseerasivat :)

Bestman näytti tosi hyvältä valitussa kokonaisuudessa ja oli tyytyväinen valintaamme. Jos hän ei olisi puvussa viihtynyt ollenkaan, olisi häntä toki kuunneltu ja keksitty sitten jotain muuta. Vaikka minusta onkin kuoriutunut ajoittain kunnon natsimorsian, en minä nyt ihan inhottavaksi ryhdy eikä A varsinkaan. Olisi tarkoitus, että myös seurueemme voisi kokea olonsa hyväksi ja nauttia juhlista! :) Myös A:n lapsen asu vuokrataan Miesten Pukuhuoneesta, sillä emme koe mielekkääksi ostaa lapselle kallista asua, jota käytetään tasan kerran. Etenkin, kun aina on riski, että lapsen toinen huoltaja heittää kapuloita rattaisiin lapsen koko häihin osallistumiselle.

Mutta ne kengät, joihin otsikkokin viittaa; A sai kokeilla ensimmäisellä sovituksella Topmanin makeita kenkiä, joista kuvankin silloin laitoin ja asiaa pohdittuaan hän päätti ne ostaa. Minäkin pidin kengistä heti ja niissä on kiva pieni rouheus, joka sopii A:lle hyvin. Oli sitten kotosalla aivan pakko kuvata kengät omien hääkenkieni kanssa ihan vain osoittaakseni kuinka hyviltä jalkamme tulevat näyttämään :)

Ja lisää...

Ja vielä "pusukuva". Kyllä. Rakastan kenkiä. 

Nyt on molempien asut ja kengät kunnossa. Niin paitsi ettei ole, nimittäin minun pukuni on vielä muokkaamatta ja olen menossa vasta toukokuussa sitä sovittamaan uudestaan toivoen, etten ole pyöristynyt niin paljon kuin minusta tuntuu. Painajaismaista, jos en mahdukaan pukuun! Sitten saakin Pirjo tehdä taikojaan... Muuten puvussa ei paljoa muokkaamista olekaan, vähän sisäänottoa rinnan kohdalta ja pikkuviilausta helmassa. Sain juuri tällä viikolla myös ihanan pitsisen boleromaisen hartioiden suojani, sen paremmin en osaa sitä selittää :D Ehkä pitää ottaa jokin kuva se päällä, niin tajuatte mistä yritän kirjoittaa...

Ihanaa viikonlopun jatkoa, halikaa ja rakastakaa <3

Kuvien oikeudet kuuluvat Minttuselle, ethän käytä ilman lupaa!

Kroketti, kriketti, briketti eikun saketti!

Vihdoinkin pääsen kertomaan A:n asusta häihimme! Alunperin A oli miettinyt bonjour-pukua, mutta lopulta päätyi kuitenkin sakettiin. Mutta eipä mennä asioiden edelle vielä. A halusi minut ensimmäiselle katsastukselle mukaan joten menimme viime lauantaina yhdessä varatulle sovitusajalle Miesten Pukuhuoneeseen Hyvinkäällä. Kyseistä liikettä pitää ylistämäni entisen Leimulinen ja nykyisen Happy Roadin Pirjon tytär. Aiemmin miesten pukeutuminen oli Leimun yhteydessä, mutta erosi sitten omakseen. 

Miesten Pukuhuoneesta löytyy niin vuokra-, osto- kuin mittatilauspukujakin unohtamatta asusteita ja kenkiä. Liike on miellyttävä ulkomuodoltaan ja palvelu asiantuntevaa ja ystävällistä.

Liike sekä vuokraa että myy kenkiä. Lisäksi kokoelmasta löytyi makeita kalvosinnappeja. Vuokrapaketteihin kuuluu myös perus-kalvosinnapit puvun, paidan, solmion/rusetin/plastronin/ ja kenkien lisäksi. Toki pukuihin tehdään tarvittavat mittatilausmuutokset.

Mutta sitten siihen A:n asuun. Näytin ensin kuvan omasta puvustani, jotta saataisiin käsitys millä tyylillä ollaan liikkeellä. Ensimmäiseksi A kokeili mustaa bonjour-pukua valkoisella liivillä ja vaalealla solmiolla. 

  

A näytti puvussa varsin hyvältä ja puvun struktuuri oli varsin upea. Jokin siinä kuitenkin jäi kaivelemaan. Seuraavaksi A sai ylleen Cavalieren todella upean kokoharmaan saketin kapoisilla housuilla. Yleensähän saketin housut ovat raidalliset, mutta nyt mentiin yksivärisillä housuilla. Oikea koko takista oli juuri menossa naimisiin, joten takki oli liian kapea, silti siitä sai riittävän hyvän kuvan. Kuvissa hihat ovat sitten liian pitkät, älkää välittäkö!

Liivi pysyi samana, mutta solmio vaihdettiin valkoiseen niin kokonaisuus toimii paremmin. Harmaan sävy oli hyvin elävä, luonnonvalossa huomattavasti vaaleampi ja kankaassa oli upea kevyt hohto. Bestmanille puetaan sitten samaa sarjaa puku harmaalla liivillä ja solmiolla, jotta miehet erottuvat toisistaan takkien lennettyä nurkkaan jossain vaiheessa hääiltaa :) Aivan loistava idea joka ei ehkä olisi omaan mieleen tullut. Jälleen saa olla iloinen ammattilaisten taidoista!

Solmioissahan on värivaihtoehtoja loputtomiin, mutta harmaata nähdään häissämme muutenkin ja pysyypähän kokonaisuus harmonisena.

Liikkeestä löytyi myös todella hyvännäköiset suomalaiset kengät, joihin A tykästyi kovasti. Voipi olla, että niistä tulee Ne Kengät.

Hauskaa on se, että A valitsi toiseksi päälleen vetäneensä kokonaisuuden, kuten minäkin ihastuin toisena kokeilemaani hääpukuun <3 Tulemme näyttämään hyviltä yhdessä ja siltä, että olemme samoissa häissä, kuten liikkeen pitäjä sanoitti. Nyt tarvitsee enää A:n kiskoa veljensä sovitukseen niin on asiat kunnossa! Paitsi A:n lapsen pukeutuminen, mutta se on taas monimutkaisempi juttu. Jos nyt edes saisimme lapsen häihimme paikalle... Ei ole aina helppoja nämä jutut, mutta ei siitä sen enempää. A on tyytyväinen ja koki olonsa puvussa hyväksi ja se on ihan huippua! Ai että en malttaisi odottaa, että voisin näyttää teille minunkin asuni!!! Mutta ei, olkoon salaisuus häihin asti :)

Ihanaa viikonlopun jatkoa <3

Kaikkien kuvien oikeudet Minttunen, älä pihistä äläkä lainaa ilman lupaa!

P.S. Mitenkäs muiden sulhaset, oliko asun löytäminen yhtä helppoa vai onko homma vielä edessä?

Ja vielä; käykäähä kurkkaamassa Pukuhuoneen facebook-sivukin, jonne ihana Susanna tämän tekstinkin jakoi <3

Onko elämässä muuta kuin häät..? KYLLÄ!

Tuo kysymys tuli mieleen, kun istuin blogin ääreen kirjoittamaan taas "yhdestä pikku jutusta", vaikka juuri julkaisin eilen ja toissapäivänä ja ja ja :D Tämän siis ajastan, jotta ei tule korvista ulos teillä nämä minun juttuni! Julkaisutahdistani huomaa sen, että silloin kun on aikaa ajatella häitä, niitä sitten myös ajattelee ja paljon. Arkena aikaa tällaiselle on TODELLA vähän joten otan ilon irti silloin kuin voin. Häät myös lähestyvät kovaa vauhtia ja sainkin tänään häiden järjestämisen ajan toisen paniikin. Se on sinänsä saavutus, kun näitä häitä on järjestelty ja suunniteltu jo 2014 syksystä lähtien! Paniikki tuli siitä, kuinka monta asiaa on vielä auki ja etenkin siitä, kuka hääpäivänä ja sitä edeltävänä päivänä ehtii hoitaa kaiken meidän kanssamme vaikka Ratin henkilökunta paljon tekeekin puolestamme. Kun näillä läheisillämme on sitä omaakin elämää (AJATELLA!) ja perhettä ja tuoretta vauvaa ja työt yms. Yleensä se vaan on niin, että morsiamen apujoukot tekevät valtaosan viime hetken valmisteluista (koristelun viimeistely yms.) ja bestmanin homma on suunnilleen huolehtia vain sulholle mirri kaulaan... Noh, tämän morsiamen apujoukot kuitenkin sattuvat saamaan vauvan juuri ennen häitä ja se toinen kaasokin on perheellinen joten heillä on kädet täynnä omissaankin. Niin että paniikkia pukkaa!

Paniikkia pukkaa myös siitä, kuinka paljon "pikku"hankintoja on vielä tekemättä. Tein listaa aamupäivällä:

-tilaa loput (noin 30-40) pompomia Etsystä

-tilaa 80kpl pikku-pyykkipoikia

-tilaa kahdeksankymmentä minikynää (todennäköisesti nämäkin Etsystä)

-osta kilometrikaupalla siimaa pompomien ripustamista varten

-osta reilu määrä nastoja, jälleen pompomeja varten

-tilaa paikkakortteja varten tageja, jälleen noin 80 kpl

-metsästä isoja lasipurkkeja neljä kpl kirppareilta ei tarvitsekaan!

-selvitä puulaatikot; vuokraako joku? 8 kpl, kyllä vuokraa! jee!

-lisää juuttinarua...

-Ikeasta liitutauluteline

-valkoinen maali, ostettu. Maalaa se himskati teline!

-teetä kuvat pöytiin (ensin kuvaa tarvittavat lisäkuvat keväällä)

-kutsujen painatus, ohjelmien ja menun painatus
-bingojen papereiden hankkiminen, tulostaminen ja leikkaaminen
-vieraskirjalaatikkoa varten papereita

-osta postimerkit

-syö muutama pilttipurkki tyhjäksi!

-A:n puku, kengät jne. Bestman myös! Puvut valittu, toka sovitus vielä!

-tarvikkeet istumajärjestystä varten, kun ensin keksisi millaisen haluaa

-korkotulpat morsiamelle (missä olikaan se linkki yhteen verkkokauppaan?!) elegantsteps.co.uk tilattu

-morsiamelle nätit saappaat jostain; esimerkiksi nämä olisi kivat: saappaat
-herkkubuffaa varten herkut, purnukoita, pussukoita, tarroja jne.
-tähtisadetikut! ja pienempi sinkkiämpäri niitä varten
-lasten puuhakassit

-ja paljon vielä jotain mitä en nyt vain muista :D

Sitten on aivan erikseen se hoidettavien asioiden lista, joihin kuuluu mm. palaveri Ratin kanssa noin viikon päästä. Silloin onneksi selviää tosi moni asia ja voin vähän hengähtää. Ja nimenomaan minä voin hengähtää, sillä A:lla ei ole mitään stressinpoikastakaan, vielä. Tosin en minäkään näitä ole stressannut ennen tätä aamupäivää jolloin sain hepulin. Totaalisen hepulin. Mutta koska rakastan listojen selkeyttä, teinkin niitä sitten oikein olan takaa. Esimerkiksi juhlapaikan palaveria varten minulla on noin 20 kysymystä, joka muuttuu pian kolmeksikymmeneksi ja sitten joksikin muuksi. 

Muita piakkoin hoidettavia olisi:

-esteettömyystodistus

-vihkijän varmistaminen

-palaveri kuvaajan kanssa
-palaveri videokuvaajan kanssa
-palaveri vihkijän kanssa toukokuussa

-aikataulun luominen hääviikolle ja hääpäivälle (otan mallia kaasoni hää-plarista)

-kutsujen teko, kuten ohjelmien yms.

-palaveri alkukesästä Järvenpään Kukkatalon kanssa

-kokoontuminen kaason ja bestmanin kanssa ja yksi kaaso olkoon vain puhelimitse läsnä

-poistumisbiisin päättäminen

-sisääntulo-biisin järjestelyt

-ensitanssin äänitiedoston hommaaminen ja toimittaminen tanssiopelle

-koekampauksen sopiminen, koemeikki ehkä

-käynti kauneushoidossa (lahjakortti hyvään käyttöön)

-päättäkää nyt hyvät ihmiset kakku-asia jo!

-kakkukoristeen suunnittelu

-maalaa liitutauluteline
-tienvarsikyltit

Taidan alkaa purkaa listaa noista pyykkipojista ja tageista tai minikynistä tai edes jostain!

 Sitten toiseen asiaan, mikä on paniikiton; toinen kaasoni on löytänyt itselleen ihanan mekon. Siis I_H_A_N_A_N. Laitoin siukun kiireidensä keskellä ottamaan siitä muutaman kuvan teille ihailtavaksi:

Mekko on ihanan kevyt, pehmeän roosan sävyinen ja upea nyöritys kruunaa kaiken. Puku sopii keijukaismaiselle sisarelleni kuin nenä päähän! Puku löytyi Haloselta ja onneksi vielä alennettuun hintaan, sillä eihän tällaiset halpoja ole. Mutta ihana juttu, että kaunis puku löytyi jo nyt! Sitten onkin vielä toinen kaasoni, jonka kohdalla onkin haaste arvailla hänen kokoaan häiden aikaan. Hyvä siitäkin tulee :) 

Huhheijaa, kyllä tämä tästä taas. Mitenkäs muiden stressitaso; joko alkaa tutisuttaa? :)

Mekkohaaveita, taas...

Pari vuotta sitten törmäsin käsitteeseen vaimomekko jossakin blogissa. En nyt muista ollenkaan missä, mutta silloin nauroin ajatukselle. Arvatkaa mitä nyt teen, kun olen kipeänä kotona..? Selailen mekkoja ja juuri tein selaimen kirjanmerkkeihin kansion "Vaimomekko". Että näin. Mutta olen siis alkanut lämmetä ajatukselle (lue: olen aivan myyty!) mekosta, jonka laittaisi päälleen ekana häiden jälkeisenä aamuna/päivänä. Onhan sillon ihana ja toivottavasti lämmin heinäkuu, joten mekko olisi oiva valinta. Olisi myös kiva laittaa silloin ylleen jotain vähän erityisempää. Aamupalan jälkeen voisi käyskennellä helmat hulmuten vaikkapa Kaivarissa tai hurauttaa lautalla -jälleen helmat hulmuten- piipahtamaan Suomenlinnasssa auringon helliessä meitä vastanaineita. En tiedä olenko ihan hömppä, kun näin ajattelen, mutta tässä näitä mekkomietintöjä kuvien muodossa:

Closet

Swing juhlamekko

Closet

Dry Lake SUNNY DAY

Kaikki yllä olevat mekot löysin Zalandolta. Pitkä mekko toki olisi varmempi valinta ottaen huomioon Suomen kesän, mutta en löytänyt tähän hetkeen yhtään kivaa mekkoa jonka hinta olisi ollut inhimillinen. Että tällaisia hömpötyksiä täältä kuumehourujen keskeltä :) Kaikkea sitä ihminen keksii vältelläkseen niitä oikeasti hoidettavia hääjuttuja, kuten ruoan miettimistä, kakkuasian päättämistä jne...

Kivoja päiviä <3

P.S. seuraavaksi seuraa jotain ylisöpöä morsiusneitoon littyen <3

Väriä kaasoille

Kaasoseni hoi! Keräilin ihan teitä varten inspiraatiokuvia väreistä, sillä kyllähän tämä nyt kovasti näyttää siltä, että valkoinen on unohdettu. Jotenkin pidän tosi epätodennäköisenä, jotta serkkuselle löydetään periksiantavan mallinen häntä miellyttävä valkoinen mekko. Valkoista on muutenkin vaikea löytää joten olen antanut myöten tässä valkeat neidot -fantasiassani :) Värit saisivat myötäillä kaasojen pukeutumisessa mieluusti häiden muita värejä, mutta hei, olen joustava ja päälle voi kiskaista jotain ihanaa sinistä, purppuraa, ruskeaa, mustaa, ihan mikä hyvältä tuntuu. En myöskään pidä hyvänä ajatuksena että kaasot pistävät isoja summia mekkoihinsa, vaan jos kaapista löytyy jotain ihanaa valmiina niin mikä ettei siihen pukeutuisi. 

Kuva täältä

Yllä olevat mintun sävyt ovat ihastuttavia ja herkkiä eikä mekoissakaan mallien puolesta mitään vikaa ole!

Harmaa on myös hirmuisen kaunis eri sävyissään:

Vasen kuva ambphoto, oikea kuva Joel Bedford 

Ja sitten on tietty se herkkä pehmeä roosa eri sävyissään:

Vasen kuva Amy and Jordan Photography, oikea kuva Goode Green Photography

En kuitenkaan ole monsteri-morsian, joka tiaraa heilutellen komentelee ja määräilee muita minkä ehtii, joten kaasot laittavat ylleen sen, minkä hyväksi kokevat. Kauniita ihanat naiseni tulevat joka tapauksessa olemaan! <3

Mitenkäs kesän muut morsiot; joko kaasojen asut on valmiiksi mietittyinä? Onneksi meillä ei ole morsiuslapsia, joille miettiä myös vaatetusta; minä-ja-lasten-pukeminen-häitä-varten lähtisi kuitenkin niin huikeisiin sfääreihin, että voitaisiin laittaa koko budjetti uusiksi!