#kehukumppania -kampanja

Kataja ry haastoi minut mainioon kampanjaansa, jossa kehutaan oma kumppani puhki. Katajan sähköpostissa kampanjasta kirjoitettiin näin: "#kehukumppania kannustaa sanomaan ääneen oman parisuhteen ja kumppanin hyviä, rakkaita ja ihanimpia ominaisuuksia. Se, mihin keskitymme, kasvaa. Parisuhteesta puhutaan liian usein valittaen ja epäkohtia etsien. Kyllä, parisuhteen ongelmat ja ärsytykset ovat totta. Mutta aivan yhtä totta ovat myös sen läheisyys, ilo, turva, arvostus ja kipinä! Koska ihmisellä on usein taipumus muistaa ja nähdä ympärillään helpommin vikoja kuin hyvinvointia, täytyy hyvästä muistaa puhua ääneen."

Kampanja on  käynnissä Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa ja toivottavasti myös laajalti blogeissa. Innostuneena tartuin haasteeseen heti sen huomattuani (kröhöm, lähes kaksi viikkoa haastamisen jälkeen) ja pidän kampanjaa loistavana ajatuksena! Aionkin kehua A:n niin täällä kuin fyysisessä elämässäkin.

M&A

Olenkin jo kehunut omaa tulevaa aviomiestäni täällä monessa kohtaa kuten suhdettammekin. Eihän tämä meidänkään elämä aina yhtä auvoa ole, mutta paljon siinä on hyvää. Hyvästä tekee vielä paremman, kun sen huomioi ääneen ja pysähtyy sen ääreen eikä vain paahda ohi kiireisenä. Helposti jäämme jumiin itse kukin suhteen rasitteisiin ja toisen negatiivisiin puoliin, etenkin kun elämä kaataa kuraa ja loskaa niskaan ja housunkauluksesta sisään. Nyt siis pysähdyn hyvän ääreen rauhassa ja annan palaa!

Olemme tavanneet oudoissa olosuhteissa ja hukanneet toisemme hetkeksi. Sitten löysimme toisemme vielä oudommissa olosuhteissa uskomattoman sattuman kautta ja homma meni kuin saduissa, sisältäen kunnon taivutussuudelman (no okei, ei ehkä taivutus- mutta suudelma kuitenkin) syksyisellä Senaatintorilla. Ensitapaamisella kiinnitin huomioni A:n hymyyn ja positiivisuuteen, suorastaan röyhkeään elämäniloon joka paistoi myös tanssista läpi. Päästyämme puheille asti, opin hyvin nopeasti isojakin asioista hänestä. Olemme alusta asti keskustelleet paljon ja paljosta, niin pienistä kuin isoistakin asioista ja pidän sitä rikkautenamme. A on mainio keskustelukumppani, joka jaksaa kanssani keskustelut niin sosiaalipolitiikan koukeroista kuin niittykukkien hienouksistakin. Ja minä taas kuuntelen ja keskustelen sujuvasti autoista, junista, veljeksistä jne. Puhuminen on yksi liimamme ainesosista.

Toinen tärkeä asia on läheisyys. Tuon miehen kanssa ei tarvitse jäädä halipulaiseksi tai vaille rapsutuksia. Tuo uskomattoman antelias olento rasvaisi jalkani joka ilta, jos pyytäisin. Hän kuskasi minua ympäri kaunista maaseutua, kun sairastin pitkään enkä päässyt kotoa juuri mihinkään. Hän yrittää tehdä päivistäni iloisempia, parempia, tuoreempia, hullumpia ja vauhdikkaampia tai mitä milloinkin tarvitsen. A:n huumorintaju pelastaa monelta karikolta ja lisäksi hänellä on lehmänhermot, joita kanssani todellakin tarvitaan. Olen melko kipakka otus joten on hyvä, etteivät molemmat ole nollasta-sataan-tyyppejä... Uskomattomalla kärsivällisyydellä A kestää pienet poksahdukseni ja osaa jättää ne omaan arvoonsa. Arvostan sitä todella. Lisäksi olen niin iloinen siitä rakkaudesta, jota A osoittaa perhettäni kohtaan ja toisaalta saa sitä takaisin. Hän on sujahtanut joukkoomme ja kuuluu siihen täysin. Ei taida olla mitään, mitä hän ei tekisi auttaakseen jos tarve tulee.

Saan nauttia älykkään, hurmaavaan ja hymyilevän ihmisen seurasta joka päivä. Saan rakastaa ihmistä joka rakastaa minua maailman ääriin asti. Hänen kanssaan voin olla oma itseni, hän on turvani ja tukeni. A hassuttelee eikä emmi "hölmöillä" kanssani ja räkä poskella nauru on ehkä viehättävintä ikinä! Lisäksi on huippua, että on mies, joka pelkää ampiaisia vähemmän kuin minä ja listii ne kämpästä puolestani! Minun ei myöskään tarvitse murehtia mistään, mihin liittyy porakone, vasara, jakoavain tms., ellen sitten itse halua. Armas mieheni hoitaa kyllä homman kuin homman ja taitavasti. Saan olla päivittäin ylpeä rakkaastani, kumppanistani ja uskotustani. Milloin hän hoitaa jonkin kinkkisen tilanteen poikansa kanssa hyvin, junailee jonkin ison työjutun upeasti tai puuhaa isäni kanssa mökillä innolla ja antaumuksella mies-juttuja. Välillä olen pakahtua ylpeydestä ja rakkaudesta; siitä että tuo tuossa on MINUN, juuri minun. Tuon miehen minä aion naida.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, mainintana; olohuonetanssit. Kuinka monta kertaa olemmekaan tanssineet hämärässä olohuoneessa kesken kaiken valssia, tangoa, kizombaa, jivea tai jotain mille ei ole nimeä! Ei niistä tanssiinkutsuista voi kieltäytyä. Tässä miehessä on taikaa ja minä saan kasvattaa sitä taikaa ja olla osana taikapiiriä. Muuta en halua.

Olet rakas, A.