Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juutti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juutti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Hääpaikan koristelu ja kukkaisloistoa

Luotimme koristelussa yksinkertaisuuteen ja Härmän Ratin hirsi-charmiin ja se kannatti. Kukat tulivat Järvenpään Kukkatalosta ja luonnonkukat haimme A:n kanssa häitä edeltävän päivän aamuna pitkin ketoja ja ojanpientareita. Puulaatikot vuokrasimme kukkakauppa Fantaseasta Hyvinkäältä, kehykset ja terassin tuikkukipot olivat lainassa toiselta kaasoltani. Yksityiskohtia oli paljon eikä kaikesta ole kuvamateriaalia hääpäivältä, mutta tässä joitakin otoksia.

Kaikki kuvat, ellei toisin mainita, ovat Miska Koivumäen ottamia ja niiden luvaton kopiointi tai käyttö on kielletty.

Pöydissä oli neilikoita sekä pioneja pitsein ja juutilla koristelluissa pulloissa ja purkeissa





Jokaisen paikalla oli lautasliinan kera nipussa hääbingo, pieni lyijykynä sekä ohjelma/menu läpyskä kaikki sidottuna yhteen narulla, jossa oli kiinni paikkakortti
Pöydät erottuivat toisistaan valokuvien avulla; emme halunneet tosiaan pöytänumeroita vaan pöydät merkattiin valokuvin meille tärkeistä paikoista ja pöytäkartassa (josta ei ole yhtä ainutta kuvaa........) oli paikan nimi. Meidän seurueemme pöydässä oli lisäksi valkoisen pöytäliinan päällä pitsiliina. Pitsiliinoja oli myös lahjapöydällä sekä eteisen pikkupöydällä, jossa vieraslahjat sekä -laatikko olivat.

Kuva Minttunen

Kuva S. Rinne

Ihania terkkuja oli jätetty meille tuohon laatikkoon. Terveiset kirjoitettiin erilaisille paperilappusille, jotka olivat esillä kauniisti myös, joskaan eivät tässä kuvassa.




Vieraslahjoina oli matkaeväs, jotka äitini leipoi reseptilläni; pussukoiden sisältä löytyi herkullinen pikkuleipä! Voimapaperipussit leikkasin ja taittelin itse ja osan kaasoni kanssa. Niistä tuli varsin kivat!

Kori löytyi sattumalta K-Raudasta muuton aikoihin ja pieni Kiitos-kyltti on Finmarilta

Kukkia oli ostettujen lisäksi tosiaan kerätty ympäri kotikaupunkimme tienpientareita ja vanhat isot lasipurkit olivat vanhemmiltani lainassa. Etupihalla oli valkoiseksi maalaamamme Ikean liitutauluteline sekä puulaatikko ja yksi nippu luonnonkukkia tervehtimässä vieraita. Tuuli oli huomattavan kova sinä päivänä ja kaatoi lopulta koko telineen, joten se siirrettiin sisälle turvaan. Myös pikkupompomeja keräili milloin kukakin pitkin pihamaata :) Liitutauluun oli myös jäänyt älytön tahra, jota ei huomannut kuin valon osuessa tietyllä tavalla, kuten kuvasta näkyy....

Ja viimeistään tässä vaiheessa huomaatte, etten jaksa enää nimiämme piilotella ;)
Puulaatikot ja luonnonkukat sekä yksi lyhty kotoamme kehystivät myös takapihan vihkipaikkaamme.



Pompomeja oli niin ulkona kuin sisälläkin, roikkumassa sekä pöydällä somistamassa herkkubuffetia. Niitä availtiin hääporukalla edellisenä päivänä Ratin saunarakennuksessa ja miehet kunnostautuivat myös siinä hommassa!

Lasipurnukoita olen haalinut parin vuoden aikana sieltä sun täältä

Pompomit roikkuivat tanssilattian ja bändin yläpuolella
Mitä tulee vielä kukkiin, olin todella tyytyväinen kimppuuni! Myös piskuinen heittokimppu oli suloinen, sitä tosin ei heitetty vaan annoin sen suvun matriarkalle, eli mummulleni. Järvenpään Kukkatalon Eikku teki loistavaa työtä kukkiemme kanssa ja saimme myös extraa. Kaiken kaikkiaan asiointi oli helppoa ja toiveitamme kuunneltiin tarkkaan. Eikku sai hyvin kiinni ajatuksistani niin kimpun kuin vieheidenkin suhteen.

Kimpussa oli mm. pioneja, freesia, hortensiaa, eukalyptuksen marjaa ja puutarha-/teeruusua



Kimppu oli sidottu vanhalla perintöpitsillä
Sulhasen viehe erosi muun hääseurueen vieheistä siten, että freesian ja eukalyptuksen lisäksi oli hivenen vaaleanpunaista mukana. Vieheet oli sidottu juuttinarulla toiveidemme mukaisesti. Saimme vieheitä myös tuplamäärän Eikun ensin vahingossa tehtyä toisesta kukasta kuin oli sovittu. Hän sitten lykkäsi nämä ns. väärät vieheet mukaan varavieheiksi. Niille itse asiassa olisi ollut käyttöä, mutta eihän kukaan niitä juhlan tuoksinnassa muistanut! Sulhaselle oli kaksi erilaista viehevaihtoehtoa ja hän päätyi freesia-neilikkavieheeseen, minä taasen olisin valinnut freesia-pioniversion. Mutta koska viehe ei minulle tullut, en puuttunut asiaan millään muotoa. Ja kaunishan tuo on! Olen vain niin vannoutunut pionin ystävä ;)



Äitien, isien ja bestmanin sekä lapsen vieheet olivat viher-valkoiset. Lapsen viehe oli hieman pienempi kuin aikuisten.

Kaasoillani oli hiuksissa valkoista harsokukkaa sekä terttuneilikkaa valkoisena sekä vaaleanpunaisena. Olisikohan joukossa joku pieni oksaruusukin saattanut olla. Hiuskukkiakin oli kolminkertainen määrä, kuin mitä olin tilannut, eli saimme todella reilusti ylimääräistä maksamaamme hintaan nähden.





Vielä kurkistus mummun saamaan kimppuun, joka sai mummun kyyneliin <3



Terassilla oli tuikkukippoja, jotka serkkuseni oli aikoinaan koristellut pitsileimasimella. Nyt kipot pääsivät juhlimaan toisia häitään ja ne sopivat kyllä todella kauniisti terassille. Vihkimisen jälkeen puulaatikot luonnonkukkineen siirrettiin terassia somistamaan myös. 

Koivunoksat olivat käytössä vihkimisessä

Kuvia tulikin iso nippu! Hupsista taas vaan :) Kuvat välittävät hyvin myös Ratin valoisuuden ja päivän toiveikkaan valoisan tunnelman! Olin ja olimme hyvin tyytyväisiä visuaaliseen ilmeeseen. Vieraista en tiedä, sillä yhtään kommenttia kaikesta tästä ei korviini kantautunut, mutta pääasia on, että me pidimme paikan ulkonäöstä ja kaikesta siitä, minkä eteen me ja muut olimme nähneet vaivaa.

Ensi kerralla sitten vihitään!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Korkotulpat ja purkkisavotta

Ah, ihana perjantai <3 Nyt viikonloppuna on taas blogissakin menoa ja meininkiä, sillä saatte luettavaksenne ennen maanantaita viime viikonlopun miesten pukujen sovituksesta. Nyt kuitenkin ensin niistä korkotulpista, joista lupailin kirjoittavani ja siihen sivuun vähän purkkijuttuakin. Hääaskartelut eivät nimittäin tässä taloudessa ihan äkkiä pääse loppumaan; viime viikonloppuna koristelin muutaman lasipurkin pioneja varten ja tänä viikonloppuna pitäisi väsäillä loppuja vieraslahjapussukoita. Koska siinä ei ole tarpeeksi, aloitin hetki sitten myös munaurakan eli styroksimunien koristelun servettitekniikalla pääsiäistä varten. Olisi tuolla myös lankoja odottamassa muutaman tupsupupun ja -tipun tekemistä... Mutta ne korkotulpat tai korkosuojat paremminkin, niistähän tässä piti kirjoittaa.


Hääpaikallamme on nurmea ja olemme haaveilleet myös vihkimisestä siellä nurmella. Maa saattaa kuitenkin olla märkä ja vaikkei olisi edes märkä, uppoavat kapeat korot siihen iloisesti. Kun ne korot ovat vieläpä valkoiset, on niitä suojattava jotenkin. Päätin siis hankkia käsiini korkotulpat. Se ei sitten ollutkaan ihan helppo homma. Erilaiset tanssitarvikeliikkeet myyvät korkosuojia, mutta ne on tarkoitettu lähinnä suojaamaan lattiaa koroilta eikä korkoa miltään. Hylkäsin ne siis suoralta kädeltä. Olin aiemmin löytänyt SoleMates-korkotulpat, mutta niiden Suomeen saaminen ei ollutkaan helppoa. Kesti hetki löytää verkkokauppa, joka niitä toimittaa Suomeen ilman jättikustannuksia. Sama putiikki sattui myymään myös kilpailijan (Clean Heels) tuotetta, joten tilasin sitten molemmat. Postikuluineen kaksille tulpille tuli hintaa piirun verran yli 20€. Toimitus oli ilahduttavan ripeä ja tulpat saapuivat kirjepostina kotiin. Testasin tulppia heti kenkiin, ja kivasti menivät. Ostin keskimmäistä kokoa olevat ja vaikuttaisivat olevan juuri oikeat!

Clean Heels korossa

SoleMates sivulta

Häissä pääsevät sitten tositestiin. En kyllä vielä testannut, miltä tuntuu kävellä noiden kanssa, mutta eiköhän se suju siinä missä muutenkin koroilla. Molemmista olen lukenut tyytyväisiä arvioita :)

Ja sitten ne purkit; pöytiin tulee Happy Joe -pullojen lisäksi lasipurkkeja pioneja varten ja koristelin loput korkeat lastenruokapurkit, lisäksi muutaman pienemmänkin, jotka taasen tulevat liitutaulutelineeseen kukkien kera toivottamaan ihmiset tervetulleiksi. Sama tyyli jatkui, käytin vikat teippitarrat ja vielä äidinäidin perintöpitsejä. Nyt on pullo- ja purkkiurakka tehty kokonaan, jee!



Huomenna tai sunnuntaina sitten juttua miehen pukeutumisesta häihin :) Nyt ihanaa perjantai-iltaa <3

Kaikkien kuvien oikeudet Minttunen, mörökölli sinut vieköön, jos käytät ilman lupaa!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kaasojen laatikot

Aiemmin kirjoitin, että kysäisen naisia kaasoikseni hieman erilaisella tavalla ja pikkuisen isommin. Nyt, kun serkkunen on lupautunut hommaan ja siskokin laatikkonsa saanut, voin paljastaa laatikoiden sisällön. Laatikot siis tilasin eräästä paperituotteita myyvästä yrityksestä ja koristelin ne juuttinauhalla, pitsillä sekä leikattavalla liitutaulutarralla.

Tässä kuva ilman nimisydäntä

Halusin laatikon sisälle jotain, missä näkyy häidemme teemaa ja värejä. Värejämmehän ovat minttu sekä haalea vaaleanpunainen, -tai pehmeä-, ja pitsiä tulee olemaan siellä sun täällä. Minulla oli jemmassa muutama suloinen nenäliina, jotka pääsivät laatikoihin, ostin mintun värisiä isoja tuikkuja ja sitten metsästin naisille sopivan väristä kynsilakkaa. Sopiva väri löytyi suhteellisen helposti, mutta jouduin hakemaan putelit kolmesta eri kaupasta, sillä väri oli lopussa monessa paikassa. 



 Teetätin jokaiselle erilaisen korun koruntekijällä, jonka löysin Etsystä. Korut (The Paisley Moon) oli pakattu kukin erilaiseen pahviin. Paljon pohdintaa kuluikin sitten siihen, mikä koru kenellekin menee ja sen jälkeen sainkin miettiä, minkä korun pakkaan mihinkin pahviin :) Ihan höpsöä, mutta yksityiskohdilla ON väliä. Laatikkoon kirjoitin myös viestin saajalle, jossa kysäisin Suuren Kysymyksen. Laatikoiden antamisen jälkeen olen voinut myös kertoa blogista naisille ja antaa osoitteen, kun tähän asti on pitänyt olla ihan hys hys asiasta.


Siinä yksi koruista, kaikissa koruissa oli samoja värejä, mutta erilailla toteutettuna. Jokainen koru on uniikki.
























Vielä yksi kuva korun ja lakan kera. Värisävy lakassa on muuten herkullinen enkä harkinnut mitään muita kynsilakkoja kuin Essien, sillä niiden laatuun olen voinut luottaa jo pitkän aikaa. Lakka kestää hyvin, kuivuu nopeasti eikä lohkeile herkästi. Siitä huolimatta lakka on helppo poistaa. Varsinainen myyntipuhe taas...



Koruista sen verran, että niiden saaminen venyi todella pitkäksi ja menetin kertaalleen hermoni niiden tekijään. Toimitusajaksi hän ilmoitti noin kaksi viikkoa, mutta kohdallani hän aloitti korujen valmistuksen vasta kuukausi tilauksesta ja sitten vielä postitusaika päälle. Lähetin useamman alkuun varsin asiallisen viestin asiasta, joihin hän ei reagoinut ensin mitenkään. Vasta viimeiseen ja hyvin napakkaan viestiin nainen vastasi ja toimitti maksetut tuotteet. Olen ennenkin tilannut häneltä tuotteita ja saanut ne ajallaan ilman ongelmia, mutta tämä taisi olla viimeinen kerta, kun häneltä mitään tilaan. Ärsyttävä juttu kaikkinensa. Onneksi korut ovat kuitenkin kauniit!

Kuva Amber Walker. Tässä kaikki kolme korua ilman ketjuja. Aikas ihania, eikö totta?

Sellaisia tyttömäisiä unelmia tänään. Miten Sinä olet kysynyt kaasoasi/kaasojasi tehtävään? Entä onko tullut yllätyksiä matkan varrella?

Jälleen kaikkien kuvien oikeudet Minttunen. Et varmastikaan käytä ilman lupaa, ethän?

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Askarteluja, juuttia, pitsiä ja muita höpsötyksiä

Häissämme tullaan näkemään paljon pitsiä kuten jo aiemmin kerroinkin. Sitä ujutetaan sinne sun tänne ripauksina ja tästä yksi esimerkki ovat maljakot pöydissä. Pöytiin tulee joukko pulloja ja näillä näkymin myös pieniä lasipurnukoita kaikki pitsillä koristeltuina. Kukkia niihin ripotellaan epämääräinen määrä :) Pulloina toimivat siis Happy Joe -pullot liotettuina ja koristelu yksinkertaisten pullojen kohdalla on niinkin helppoa kuin että leikkaan sopivan pätkän pitsiteippiä ja liimaan sen paikoilleen. Menee ainakin kaksi minuuttia per pullo ;) Helppoa kuin heinänteko! Pitsiteippiä käytän kahdessa eri värissä ja molemmat löysin Teippitarhasta, jonne linkki löytyy tuolta oikealta puolelta, kun jaksat vähän rullata alaspäin. Muutama puteli tulee koristeltua myös juutin kera ja haaveena on myös koristella jotkut pullot tai purkit leveämmällä pitsillä ja juuttinarulla, mikäli pitsinauhaa löytyisi edullisesti. Täytyykin käydä kirppiksillä kunnon kierroksella jos onnistaisi.





Siinä tarvikkeita ja oikealla lopputulosta. Tosi helppoa jos kestää hivenen juuttipölyä nenässään ja liimaa sormissaan. Kiinnitin juuttinauhan pulloon yleisliimalla kahdesta kohtaa ja hyvin vaikuttaisi pysyvän. Käytin sormea liiman levitykseen sopivan siveltimen ollessa hukkateillä. Päälle vielä pitsiteippi ja valmista tuli.




Tässä vähän ideaa miltä näyttää kukkien kera.  Samalla hivenen kurkkausta keittiöömme :)


Helposti saa kivan näköistä ja kun tekee hyvissä ajoin, ei tarvitse repiä hiuksia päästään, kuten niin moni morsian tuntuu tekevän jätettyään liian monta asiaa viime tippaan.

Sitten päästäänkin kaasoihin. Haluan pyytää arvon neitokaisia tehtävään hieman isommin kuin vain täräyttämällä kysymyksen sivulauseessa ja siitä päästäänkin kohta juuttiin ja ylläripylläri, pitsiin. Kaasoja tulee olemaan kaksi, olettaen että nämä ihanat suostuvat ja lisäksi yksi ns. kunniakaaso tai "keijukaaso", joka toimii etätukenani ja jonka koko elämäni kestäneen rakkauden ja tuen haluan huomioida tällaisella tavalla. Hän asuu kaukana, joten ei voi olla mukana käytännön jutuissa, makutuomarina kylläkin kuvien avulla sekä henkisenä tukena, kun alkaa pipo kiristää päätä. Kaksi kaasoa hoitavat juoksevia asioita kanssani, ovat muuten mukana, koluavat toivottavasti parit häämessut kanssani ja hääpäivänä pitävät minut järjissäni.

Selailin yhtä jos toista verkkosivua aiheeseen liittyen ja päätin väsäillä naisille laatikot, joihin tulee sisään jotain pientä kivaa häiden väreihin liittyen (koska päätin teetättää eräällä koruntekijällä naisille uniikit korut teemaväreissä, ei tämä jäänytkään ihan pieneksi vaan samalla mukana on jo kiitos tehtävistä). Vielä on hakusessa sopivat erityiset nenäliinapaketit mukaan, sillä kyyneliltäkään ei varmasti vältytä. Tilasin yksinkertaiset pahvilaatikot netistä, ostin juuttinauhaa sekä liitutaulutarra-arkin, josta voi leikellä sopivia paloja. Kaunista pitsiä oli jäljellä jostain kortti-urakasta tai muusta vastaavasta ja päätin pistää sen hyvään käyttöön. Vielä tarvittiin lisäksi yleisliimaa ja liitutaulutussi ja valmista tuli helposti ja lopputulos miellyttää silmääni, toivottavasti muidenkin.



Ensin liimailin juuttinauhan laatikoiden kansiin, annoin kuivua kaikessa rauhassa ja seuraavaksi liimailin huolelliseti pitsinauhan päälle. Sen kuivuttua päälle vielä sydän nimen kera ja valmista on! Jälleen kerran helppoa eikä vaatinut paljoa aikaa. Kustannukset jäivät alhaisiksi, näitähän löytyy erilaisina variaatioina mm. etsy.com:ista, mutta niistä saa maksaa maltaita toimituskuluineen. Tämä oli edullinen ja kiva vaihtoehto!




Kunhan korut saapuvat rapakon takaa, pääsen antamaan laatikot naisilleni ja sitten vain varpaatkin ristiin, että kunniatehtävään suostuvat. Niin ja pitää toki kirjoittaa henkilökohtaiset viestit noihin laatikoihin mukaan!

Sellaisia juutintuoksuisia juttuja tänään, nauttikaahan auringosta!

Kaikki kuvat Minttunen. Ethän käytä kysymättä lupaa!