Mikä meni hassusti, yllättävästi tai "pieleen" häähässäköissä

No niin, terve taas, tai siis ei ollenkaan terve vaan flunssainen tervehdys teille lukijani. Taas on aikaa vierähtänyt liian paljon vaikka ajatuksia kirjoittamisesta on ollut riittävästi.

Ajattelin kerätä tähän sellaisia asioita, jotka menivät ohi suunnitelmien, hassusti tai jotenkin negatiivisesti pieleen. On mainittava, että on todella vaikea löytää sellaisia merkityksellisiä asioita, jotka olisivat menneet pieleen. Olen ja olemme hyvin tyytyväisiä ratkaisuihimme, toteutukseen, koko suunnitteluun ja yhteistyökumppaneihin. Aina on kuitenkin jotain pikkujuttuja, jotka menevät eri lailla kuin oli ajatellut. Se taas ei tarkoita sitä, että niillä olisi negatiivisessa mielessä väliä :)

Asennoidu oikein niin kaikki menee kivasti! (Kuva Miska Koivumäki)

Vieraiden yllättävä peruminen

Ainoa aidosti kurjalta tuntunut asia oli yllättävä usean joukon peuminen hääviikolla. Syyt olivat, noh, mielenkiintoisia ja yhden joukon kohdalla tekaistuja ja se tuntui inhottavalta. Toisaalta, jos on epärehellinen ja kaksinaamainen, on ehkä ihan hyvä, ettei ole paikalla päivänä, jolloin me juhlistamme rehellistä rakkauttamme toisiamme mutta myös läheisiämme kohtaan. Yksi peruuntuminen taasen johtui todella ymmärrettävistä syistä. Näitä on varmaankin kaikissa häissä ja ne tulevat tietenkin aina siinä kohtaa, kun monimutkaiset istumajärjestykset ja pöytäkartat on tehty. Mutta, eteenpäin vain, ei se ole niin vakavaa.

Kuva A. V.

Jotain olennaista puuttuu

Mummulla on keliakia ja monen monta kertaa varmistin pH7:n väen kanssa, että tarvitaan se gluteeniton leivos. Kahvit on kaadettu, kakku leikattu ja sitä hemmetin leivosta ei ole toimitettu. Ihana Härmän Ratin henkilökunta pelasti tilanteen upeasti, mutta pH7:aa en voi tässä kehua. Kunnon pahoitteluja ei tullut, ainoastaan jättivät laskuttamatta leivoksen. Jos Ratissa ei olisi varauduttu kaikkeen ydintalven ja leivoskriisin väliltä, olisi tilanne ollut todella ikävä mummulle. Miinuspisteet siis konditorialle tästä.

Suomen kesä

Suomen suvi todellakin yllätti. Myönteisesti. Aurinko paistoi, linnut lauloivat, pieni ukkoskuuro illalla toi dramatiikkaa ja kukaan ei  palellut. Hiki sen sijaan virtasi, ainakin minulla  pukuni kerroksissa. Viikolla luvattiin kaikkea mahdollista mullistusta hääpäivälle ja olimme tehneet varasuunnitelman varasuunnitelmat, mutta sadetta ei näkynyt eikä kuulunut. Kiitos siis ilmojen herrat. Kannattaa kuitenkin Suomen kesässä aina varautua sateeseen tai kylmyyteen, jos ulkona olo on jossakin osassa häitä. Tehkää varasuunnitelma ja ottakaa kaikki ilmiöt vastaan hymyssä suin. Sää on sitä mitä on.

Järvi kimmelsi auringosssa, tukka hulmusi tuulessa ja valokuvaaja sai  harmaita hiuksia keskipäivän suoran auringonvalon takia, mutta me hymyilimme <3 (Kuva Miska Koivumäki)

Vieraiden järjestämät yllätykset

Ihania, ihania ylläreitä saimme kokea, musiikista morsiamen ryöstöön, jota oli karsastettu alusta asti :D Sulhanen kuitenkin selvisi kunnialla tehtävästään ja  minä taasen vollottamatta ääneen musiikin edessä. Onnistuin myös täysin yllättämään sulhasen puheellani, joka ei ollutkaan puhe. Hyvä me! 

Kuva Miska Koivumäki

Ihanat läheisemme

Kyllähän minä tiedän, mitä aarteita ympärillämme on, mutta silti jaksaa yllättää, miten ihania he ovatkaan. Kaikki se aika ja panostus, mitä lähipiirimme antoi meille... <3 Ihana ylläri hääviikolla oli minulle yhteinen hetki siskon ja äidin kanssa opetellen sitomaan kukkia! Rentoutti loistavasti ja jätti kauniin muiston!

Kuva E. Otava

Kukkajuttuja

Leikkokukat olivatkin liian lyhyitä, vaikka tarkat mitat oli annettukin. Mutta mitä väliä, ne olivat silti kauniita maljakoissaan! Ilahduttava yllätys oli myös iso määrä ylimääräisiä vieheitä, jotka olisi ollut hyvä ottaa käyttöön, jos joku olisi niiden olemassaolon muistanut illan aikana. Vieheparat olivat melko juhlineen näköisiä itse kullakin :D Bestman muun muassa teurasti omansa tuolin selkänojaan ja lapsukaisen viehekin oli hieman kärsineen näköinen. Mutta jälleen, mitä väliä, jos ei kaikkea muista, juhlimista se ei häiritse!

Kuva Miska Koivumäki

Vaarallinen hotellihuone

Joo. Olen tunnettu sählä, todella hyvä telomaan itseäni. Ja kun päätimme, että kaikki on alusta loppuun meidän näköistämme ja oloistamme, otin sen sitten turhan kirjaimellisesti. Päästyämme aamuyöstä hotellille, menimme vauhdilla suihkuun ja kylpyyn. Siinä kun suihkuttelin itseäni, kumarruin pesemään jalkojani. Ylös noustessa en huomannut ollenkaan seinässä olevan ohut metallinen saippuateline, johon kolautin otsani melkoisella voimalla. Pelkäsin jo koko otsan haljenneen, mutta iho säilyi ehjänä, kuhmu oli komea ja coolerin jääpalat pelastivat tilanteen. Miss Sulokkuus taas asialla.

Kuva A. V.

Aitous

Tämän ei pitäisi olla yllätys. Mutta silti yllätyin, kuinka estottomasti pystyimme nauttimaan, juhlimaan ja rakastamaan ilman turhaa pönötystä. Mitä siitä, että sormus ei meinannut mennä miehen sormeen?

Kuva Miska Koivumäki

Tai entäs sitten, jos on pakko niistää töräyttää näyttäen todella hupsulta vihkimisen jälkeen ja ennen iloista poistumista? Nenäliina oli onneksi sievä, kiitos kaasoni.

Kuva Miska Koivumäki

Emme miettineet miltä näytämme ja siitä on todisteena ihastuttava määrä hilpeitä vieraiden ja kuvaajan ottamia kuvia:

"Aina saa kärsiä ja hävetä! "(Kuva E. Otava)

Kuva A. Huttunen

Kuva Miska Koivumäki

Kuva Miska Koivumäki

Tiivistettynä, kaikki oli epätäydellisen täydellistä enkä muuttaisi mitään. Sillä me olemme naimisissa, saimme nauttia juhlista läheistemme kanssa, saimme nauttia koko prosessista ja rakkaus on kaikkea suurempaa. Keskittykää siis olennaiseen, rakkaat! (Tiedän, toistan itseäni kyllästymiseen asti tällä aiheella...)

Hassuttelu ja ilo ovat hyväksi ;)

Kuva Anna-Katri Hänninen

P.S. En edes aloita niistä pikkukomelluksista, kuten puvun nyöritys nauraa räkättäen moneen kertaan, alusvaatteissa hihhulointi kuvaajien edessä, ampiainen puvun kerroksissa, mehiläisen ohilento muutaman sentin päästä kesken vihkimisen jne...

Kuvien oikeuden kuuluvat Minttuselle ja mainituille kuvaajille. Niiden luvaton kopiointi ja käyttö on kielletty.

Hääyö ja läheisyys

Hääyö. Täynnä isoja odotuksia, kuplivaa jännitystä ja riemukasta seksiä? Vai ehkä täynnä isoa väsymystä, kiehuvaa hikeä ja turruttavaa humalaa? Vai kenties vielä jotain muuta? Niin, sen päätätte tasan tarkkaan te itse. Tässä on aihe, johon päätin tarttua, sillä hääyöhön liittyy varmasti kaikilla hääpareilla paljon odotuksia ja toiveita. Aina todellisuus ja odotukset eivät kohtaa, parin sisällä tai sitten olosuhteiden vuoksi. Ei ole ollenkaan tavatonta, että sänkyyn kaadutaan ei suinkaan kiihkeästi toisiinsa kietoutuneina vaan väsymyksestä uuvahtaneina ja nukutaan autuaasti kuola leualla kuorsaten aamuun asti. Se on hei enemmän kuin ok! Hyvin moni keskittyy hääyönään nukkumiseen ja miksei keskittyisi; päivä on ollut pitkä, täynnä jännitystä ja vauhtia ja lopulta väsymys vain vie voiton. Jos kuitenkin haluaisi hääyönsä sisältävän myös seksiä, on asialle tehtävissä jotain väsymyksestä huolimatta. Oli miten oli, paineita ei kannata itselleen luoda, niitä riittää elämässä muutenkin. Rakkauspörröön voi kietoutua ihan ilman seksiäkin ja olla muuten lähekkäin ja nauttia tunnelmasta, ensimmäisestä yöstä miehenä ja vaimona, vaimona ja vaimona tai miehenä ja miehenä. Suoraan häämatkalle lähtijät ovat sitten luku erikseen; siihen logistiikkaan en nyt edes yritä puuttua! :D

Jos nyt kuitenkin haluaisi edes yrittää selvitä seksiin asti, on asioita joita voi tehdä sen hyväksi. 

Ensinnäkin, keskustelkaa. KESKUSTELKAA. Kertokaa toisillenne, mitä toiveita ja odotuksia on hääyöhön liittyen ja miettikää miten niitä toteuttaisi. Hääyö voi olla ihanan romanttinen kotona, mökillä, hotellissa, teltassa, ihan missä vain, kunhan asenne on oikea. Teillä on toisenne, se on jo tosi hyvä alku, vai mitä?

Toiseksi, osatkaa lopettaa juhliminen ennen aamuyötä, mikäli haluatte tehdä muutakin kuin nukkua ja selviytyä seuraavasta päivästä hengissä mahdollisine juhlapaikan siistimisineen jne. Jos on bilettänyt aamukuuteen saakka (mikä on sekin enemmän kuin sallittua ja varsin hyvä tapa juhlistaa), saattaa hotellilla tai yöpymispaikassa tulla luotua haaveilevia katseita lähinnä suihkua ja tyynyä kohti. 

Kolmanneksi, älkää juoko liikaa. Jokainen kuluttakoon juhlissaan niin paljon alkoholia kuin itse tahtoo, mutta kannattaa muistaa, että umpitunnelissa kukaan harvemmin harrastaa tajunnan räjäyttävää seksiä, jonka jälkilämmössä voi hekumoida seuraavat päivät. Sammaltava puhe tai morsiamen hiusten pitely tämän oksentaessa ei ole mikään maailman suurin turn on sekään... Nauti kohtuudella alkoholia, jos haluat nauttia vielä kumppanistasi hieman lihallisemmalla tavalla. Änkyräkännin ja raittiuden välillä on monta kivaa hiprakan tasoa, joten joko tai linjallekaan ei tarvitse ryhtyä ;)

Neljänneksi, kylpy tai suihku; parin suurin ystävä. Juhlavaatteissa tulee kuuma, vaikkei tanssisikaan jalkojaan verille helleiltana. Päivä on ollut pitkä ja varmasti myös hikinen (etenkin monikerroksisen morsiuspuvun sisällä!!! ja miehet kehtaa valittaa parin kangaskerroksen kuumuutta paidoissaan ja takeissaan, pah...), joten suihku yöpaikkaan tultua virkistää ja hemmottelee. Kylpyhän on yksi parhaista asioista maailmassa, ja yksi omia vaatimuksiani hotellille oli kylpyammetakuu :D Jos sinne ei yöllä eksy niin voi viimeistään aamulla köllötellä veden pehmeässä lämmössä ja hemmotella väsyneitä jäseniään. Yhdessä suihkuttelu tai kylpeminen on myös ihana tapa olla lähekkäin ja huolehtia toisesta. Peskää toisenne, hoivatkaa ja hellikää. Tai käykää erikseen siellä suihkussa jos oma tila tuntuu siinä kohtaa hyvältä. Mikä nyt parhaalta tuntuu! Joka tapauksessa lopputulos on kaksi hyvältä tuoksuvaa ihmistä :) p.s. Muista suihkauttaa uudestaan sitä tuoksua, jonka niin tarkkaan valitsit hääpäivällesi!

Viidenneksi, nauttikaa toisistanne, muistelkaa päivän ja illan ihania hetkiä, naurakaa ja kikattakaa, paijatkaa ja suudelkaa, halikaa ja käpertykää ja harrastakaa sitä seksiä jos siltä tuntuu. Väsyneenäkin seksi voi olla hyvää vaikka uupuneena sen aloittaminen saattaa takkuilla. Mutta toisen helliminen voi mukavasti luoda mahdollisuuksia myös sopivan mielentilan saavuttamiseen. Syökää jotain, muistakaa juoda muutakin kuin kuplivaa, sytyttäkää muutama kynttilä...

Kuudenneksi, älä välitä jos kaikesta huolimatta nukahdatte kylpytakit päällä poikittain sängylle. Teillä on toivottavasti koko loppuelämä aikaa viettää yhteisiä öitä juuri niin kuin tahdotte. Ja ainahan on edessä vielä aamu ;) Jos vielä voitte järjestää niin, ettei teillä ole mitään juhlapaikan raivausurakkaa edessä, sen parempi. Voitte keskittyä toisiinne tai viettää aikaa läheistenne kanssa edellistä päivää muistellen.

Me vietämme yömme Hotel Havenissa Helsingin kauppatorin kupeessa ja jos yö on kauniin kesäinen saatan hyvin haluta istahtaa puvussani rantaan ja heilutella varpaitani merituulessa katsellen nousevan auringon tuomaa lisääntyvää valoa. Tai sitten juoksemme kilpaa huoneeseen ja raastamme vaatteet toistemme päältä vaikka olisimme kuinka hikisiä! Tai käydään kylvyssä ja istutaan aamuun asti jutellen, merta katsellen, nauraen ja tulevista vuosista haaveillen. Tärkeintä minulle on se, että olemme lähellä, yhdessä, vain me eikä muita. Ihminen ehtii elämässään paljon, siksi en ehkä ottaisi paineita hääyön seksistä :) Lähellä voi olla muutenkin ja nauttia yhteisestä ajasta. Sillä läheisyyttä ihminen tarvitsee ja kaipaa. Muistetaan siis sipaista hiussuortuva pois otsalta, silittää niskaa, suukottaa poskea, nuuhkaista kaulaa kaikkina iltoina loppuelämämme ajan.

Mitä odotuksia ihmisillä on hääyönsä suhteen vai onko tämä suuri hys hys -aihe? :) Kuulisin mielellänne lukijoiden ajatuksia aiheesta!

Kuvat Hotel Havenista, kuvien oikeudet Minttunen, joten älä käytä luvatta!

Ai niin, vielä tänään voit äänestää blogiani täällä, ja nähdäänhän messuilla viikon päästä <3

Hääyömme majoittaja; Hotel Haven

En ole tainnut kirjoittaa hääyöstämme vielä halaistua sanaa. Ja jos olen, en muista! Joka tapauksessa olemme alusta asti tienneet missä yömme tulemme viettämään. Hääpaikallamme on myös kahdeksan huonetta, joista yksi kuuluu joka tapauksessa meille, mutta sen luovutamme jollekulle sitä tarvitsevalle ja painelemme itse yöksi Helsinkiin kauppatorin laidalle Hotel Havenin viileisiin lakanoihin. Hotel Haven on kerta kaikkiaan luksusta, johon ei harmita yhtään laittaa euroja (etenkin kun emme maksa ihan täyttä hintaa...). Vietimme siellä yön serkkuni häiden jälkeen kaksi vuotta sitten ja ah! Ihana ISO sänky, valinnanvaraa tyynyissä, pehmeät ja sileät egyptinpuuvillaiset lakanat, ilmastointi, kylpyamme, merinäköala, upea palvelu, herkullinen aamiainen ja tarvitseeko vielä jatkaa..? Vietimme silloin yömme Lux-huoneessa merinäköalalla ja samanlaiseen olemme nytkin sitten menossa, sillä sviitti on valtava ja hinnakas (kuten kaikki laatuhotellien sviitit). Jos valmistautuisimme hotellilla, olisi sviitin tila tervetullutta, joskin uskoisin Lux-huoneenkin tilan (30-35 neliömetriä) siihen riittävän. Kuitenkin laittaudumme hääpaikalla, joten Lux riittää meille erinomaisesti.

Kuva hotelhaven.fi

Morsiuspaketilla huoneeseen kuuluu myöhäinen luovutusaika, aamiainen huoneeseen ja illalla kuplapullo sekä suklaata odottamassa. Lisäksi meitä halutessamme odottaa ruusunterälehtikylpy, mutta vesi saattaisi olla turhan viileää siinä kohtaa, kun juhlavaatteista on päästy eroon. On ihanaa, ettei ole aamupäivällä kiirettä lähteä, voi vaikka käydä hyvän sään tullen rauhallisella kävelyllä nauttien kesäisestä Helsingistä ja sitten palailla hotellille. Meidän ei tarvitse siivoilla hääpaikaltakaan sunnuntaina muuta pois kuin roikkuvat koristeet ja siihen olen kyllä alustavasti ajatellut jotakuta muuta tekijää kuin meidät. Toisaalta, voisi olla kivakin käydä hääpaikalla ja samalla kiittää henkilökuntaa. Katsotaan, miten käy. Havenin hyvä puoli on myös se, että ilolla ottavat tavaramme hääpäivän aamuna vastaan, ja auton voi A jättää sinne talteen ja hankkiutua hääpaikalle julkisilla tai jonkun kyydillä. Joka tapauksessa, jos pääkaupunkiseudun hääpareilla on vielä hääyö miettimättä; suosittelen Havenia lämpimästi! 

Vielä pitäisi yöhön liittyen päättää kuljetus hääpaikalta hotellille. Se tosin on miehen heiniä kokonaan :) Emme laita ketään kuskaamaan meitä vaan kyyti tulee olemaan maksettu. Enää pitää A:n päättää miltä lafkalta palvelu ostetaan ja millaisella autolla mennään. Hinnoissa ei nimittäin suuren suuria eroja ole. Koska ei ole siirtymää vihkimisestä hääpaikalle, ei meillä varsinaista hääautoa ole. Siten yön kyydin tärkein määrittäjä on suuri mukavuus; paaaljon jalkatilaa, ilmastointi ja omaa rauhaa tunnelmoida koko päivää ilman että on pakko seurustella tutun kuskin kanssa. Maksetun kuskin voimme hyvällä omallatunnolla jättää aivan oman onnensa nojaan.

Missäs muut viettävät hääyönsä? Kotosalla, hotelllissa, hääpaikalla tai mökillä? Lähteekö joku kenties suoraan häistä häämatkalle? Jos lähtee, nostan hattua! Minä en selviäisi lennosta pitkän hääpäivän jälkeen...

Voimia ja iloa alkavaan uuteen harmaaseen viikkoon; sieltä se joulu lomineen lähestyy! <3