Elämämme meni vähäksi aikaa varsin jännäksi tai siis on sitä tälläkin hetkellä. Olen valvonut öitä miettien salaojia, rakennuslupia, lainhuudatusta, vedeneristyksiä ja planeettojen asentoa. Mieshän siis nukkuu kuin tukki koko tämän ajan... Syy omiin mietintöihin on taloehdokas josta yritetään päättää josko siitä tulisi meidän tulevaisuutemme projekti. Sanoin yhtenä iltana pään ollessa aivan pyörällä, että yhtä vakava sitoutuminen on kyseessä kuin naimisiinmeno, paljon kalliimpi vain. Taloa pitää rakastaa, jotta siihen voi panostaa aikaa ja rahaa ja hermonsa. Etenkin vanhaa taloa. Siinä on aina jotain rapsuttamista. Mutta niinhän tuossa miehessäkin on! Ja ihan olen valmis sitoutumaan siihenkin. ;)
Oikeastaan tämä kyllä sivuaa häitäkin. Ei ole ilmaista viettää yli 70 hengen häitä. Mutta tässä ihanan pankkisukulaisen kanssa auntolainasta jutellessa selvisi, että häiden puuttuva rahoitus järjestyy ongelmitta. Moni asia tuntuu loksahtavan kohdilleen, onneksi. Niin ja siis tarvittava laina sitä pirun taloakin varten järjestyisi. Iik. Ihan on nyt meistä kiinni lähdetäänkö siihen rumbaan ja tietty itse talosta ja muutamasta perustavanlaatuisesta sen kuntoon liittyvästä selvittelystä. Meinaa ihan tosissaan pieni pää poksahtaa punnitessa riskejä ja omaa tahtotilaa. Ei ole helppoa haluta jotain suurta ja haaveiltua jonka voikin yllättäen saada. Joutuu todella arvioimaan haaveensa, onko se niitä toteutettavia vai niitä joista vain puhutaan mutta joiden ei ole tarkoitus tulla todeksi ikinä. Nimittäin niitä haaveita luulen jokaisella oleva, niitä joiden on tarkoituskin jäädä vain ajattelun ja juttelun tasolle.
Mutta häät ja loppuelämä yhdessä eivät ole niitä höpöhöpöhaaveita. Ne ovat tapahtumassa ja niihin ollaan panostamassa, tai siihen. Siihen yhteiseen loppuelämään. Tapahtuuko se herttaisessa talovanhuksessa, nähtäväksi jää!
Huhheijaa tätä elämää välillä. Leppoisaa sunnuntain jatkoa teille, jotka ette yritä miettiä päätänne puhki! Ja niille, jotka painivat isojen asioiden kanssa malttia, voimia ja rohkeutta :)
Mutta häät ja loppuelämä yhdessä eivät ole niitä höpöhöpöhaaveita. Ne ovat tapahtumassa ja niihin ollaan panostamassa, tai siihen. Siihen yhteiseen loppuelämään. Tapahtuuko se herttaisessa talovanhuksessa, nähtäväksi jää!
Huhheijaa tätä elämää välillä. Leppoisaa sunnuntain jatkoa teille, jotka ette yritä miettiä päätänne puhki! Ja niille, jotka painivat isojen asioiden kanssa malttia, voimia ja rohkeutta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kauniista ja asiallisesta kommentistasi!