Vuosipäivä-kuvaus

20.7.2017 suuntasimme A:n ja hyvän ystäväni kanssa aikaisin (todella aikaisin...) paikkaan, jossa A kosi minua. Mukana oli kamera ja tarkoituksena oli ottaa padolla kuvia ensimmäisen hääpäivä  kunniaksi. Sain ajatuksen (jonka tehokkaasti kauppasin A:lle), että joka vuosi hääpäivän tienoilla otettaisiin meistä kuva, jossain meille rakkaassa paikassa. Kuva voi olla selfie-räpsy tai ammattilaisen ottama ja huolella valmisteltu.

Räpsyistä puheen ollen, olimme hääpäivänämme mökillä ja mukana oli loput tähtisadetikut mitä häistä jäi. Kamera kolmijalkaan ja myöhään yöllä laiturille olovaatteissa tikkujen kera. Jäi hauska muisto!

Kuva A.V. ja Minttunen

Ensimmäinen, se "virallinen", kuvaus tuli tehtyä harrastelijan avulla, mutta suurella visiolla ja valmistautumisella. Valmistautumisella tarkoitan luottokukkakauppaan marssimista ja hiuskoristeen tilaamista ainoana reunaehtona, että keltaista ei saa olla. Kampaus tuli väsättyä neljältä aamulla, kukkakoru oli ihastuttava ja taattua tyyliäni, jonka Fantasean naiset tietävät. Flunssa oli päällä, takana parin tunnin yöunet ja siinä hötäkässä unohdin esimerkiksi rispivärin laiton kokonaan :D Onneksi oli viikon vanha kestoväri ripsissä!

Kuvat on ottanut Antti Huttunen (ellei toisin mainita) ja kuvien kaikenlainen luvaton kopiointi, lataaminen ja käyttö on kielletty. Oikeudet kuuluvat Huttuselle ja Minttuselle.

Tuon kyltin väsäsin myöhään edeltävänä iltana ja kirjoitin nuo hemmetin numerot todella moneen kertaan ja silti ne ovat, noh, miten sattuu!

Me olemme jo melkoisen tottuneita kaikenlaiseen käskytykseen (kiitos luottokuvaajamme A-K:n), joten emme kyseenalaistaneet käskyä mennä jokeen. Lämpötila oli noin +12, tuuli huomattavan kovaa ja vesi oli melkoisen kylmää...

Jos käsketään tanssia vedessä, mehän tanssimme!

Kuvien joukossa oli iso määrä ihastuttavia otoksia. Viimeinen näistä on kuitenkin lempparini, ainakin tällä hetkellä <3

Sain ajatuksen jostakin hääkuvistamme kehyksisssä mukana kuvauksissa, joten tuumasta toimeen :)

Ja tästä se perinne nyt sitten alkaa! Onko joku muu kenties harkinnut vuosipäiväkuvia? Esimerkiksi kymmenvuotishääpäivänä tai muuten?

Tsemppiä kaikille loppuviikkoon, sieltä se viikonloppu ryömii lähemmäksi <3

Kuva A.V.

Villa Solgården Hangossa

Flunssaiset terveiset mökiltä! Kuten aiemmin kirjoitin, piipahdimme Hangossa pienellä kihla- ja hääpäivän juhlistamisreissulla ja yövyimme ihanassa Villa Solgårdenissa ja tarkemmin sen piharakennuksessa, Lilla Solgårdenissa. Solgården on majoittanut matkalaisia ja lomalaisia vuodesta 1904 ja se on kerta kaikkiaan viehättävä. Villa sijaitsee kylpyläpuistossa ja Hangon ihanuudet on helposti saavutettavissa sieltä käsin. Itäsatamaan on matkaa noin puolitoista kilometriä, rannalle kivenheitto kuten Casinollekin, Neljän Tuulen Tupa on mukavan päiväkävelyn päässä ja keskustan kävelykatu nopeasti saatavilla. Me liikuimme sujuvasti kävellen (lukuunottamatta luontopolulle lähtöä). Villa majoittaa 32 henkeä kahden hengen huoneissa, vuokraa Jopoja ja järjestää asiakkaiden toiveista kaikkea viininmaistelusta grillibileisiin rivitanssin kautta. Asiat tehdään lämmöllä ja tinkimättömyydellä unohtamatta rentoutta.

Solgårdenin terassi kylpi auringossa pitkälle iltaan ja ihmiset viihtyivät siinä hymyillen

Villan aula

Me yövyimme yhdessä piharakennuksen kolmesta huoneesta, joissa on oma wc ja suihku, päärakennuksessa wc:t ja suihkut ovat yhteisiä, aitoon villa-tyyliin. Meidän huoneemme oli varustettu lisäksi keittonurkkauksella, jonka pieni jääkaappi oli mukava lisä. Huoneet oli laitettu paikan henkeen sopivasti pistorasioita myöten ja pidin rauhallisesta ja uskomattoman valoisasta ympäristöstä paljon. Sama valo vallitsi päärakennuksessa auringon virratessa sisään isoista ikkunoista ja maalatessa kaiken kauniiksi. Saavuttuamme meidät otettiin lämpimästi ja iloisesti vastaan ja saateltiin piharakennukseen, jossa meitä tervehti ihana näky!

Solgårdenissa tiedettiin meidän juhlistavan kihla- ja hääpäiviämme ja sänky oli laitettu kutsuvaksi. Jopa huonenaapurimme tiesivät matkamme syyn ja onnittelivat minua lämpimästi kohdatessamme verrannalla. 

Huone oli tosiaan ihastuttava valkoisine lattioineen ja yksinkertaisine sisustuksineen. Se oli toimiva yhdistelmä vanhaa henkeä ja uusia tuulia. Jotenkin mieli ja sielu lepäsi ja rauhoittui.

Sadesuihku on aina yhtä ihana, niin täälläkin. Pidin myös suuresti kylpyhuoneen lämpimistä sävyistä.

Olimme suunnitelleet lähtevämme Tulliniemen luontopolulle ja lähdimmekin, aikataulumme vain venyi, kun juutuimme ihailemaan huonetta ja tunnelmaa. Lisäksi halusin purkaa vaatteeni kaappiin, kun säilytystilaa kerran oli ruhtinaallisesti. On mukavampi lyhyelläkin viipymisellä elää kaapista eikä kassista.

Päärakennuksesta löytyi viehättäviä soppia oleskeluun vaikkapa kirjan kera. 

Aamiainen syötiin pitkän pöydän ääressä kuulumisia rupatellen leppoisassa tunnelmassa. Myös valoisa emäntämme, Kati, liittyi seuraan kahvikupposelle.

Aamiainen oli herkullinen ja virkistävä ja seura oli mainiota!

Yksityiskohtiin oli panostettu ja esimerkiksi upeita isoja lasipulloja oli siellä täällä. Less can be more, kuten Solgårdenin sivuilla todetaan.

Suosittelen Solgårdenia lämpimästi kotimaassa matkustaville pariskunnille. Villa sopisi myös oikein hienosti häämatkalaisille, jotka arvostavat rannikon kauneutta ja Hangon kiireetöntä ilmapiiriä. Viehättävä villa toimisi hyvänä tukikohtana pidemmälläkin vierailulla, sillä Hangossa ja sen ympäristössä riittää nähtävää ja tekemistä. Me palaamme Solgårdeniin takuuvarmasti!

Pälli ja Höntti kiittävät <3

P.s Solgården löytyy myös Facebookista; klik

Kuvien oikeudet Minttunen, luvaton käyttö ja kopiointi on kielletty

Vuosi naimisissa

Vuosi sitten tahdoimme toisemme ja tahdomme edelleen, kovasti <3 Hääpäivää vietämme mökillä kahdestaan elämästä nauttien.

Kuva Miska Koivumäki

P.s. Blogi ei ole kuollut vaikka elämän järjestämät yllärit ovatkin aiheuttaneet voimakkaan priorisoinnin tarpeen, tarinointi jatkuu <3

Vielä kerran häihin; huomenlahjat ja ihana korttimeri

Happy Road -jutun aineisto odottaa minulla purkamista (1,5h:n keskustelu tallennettuna...), mutta sitä odotellessa kirjoittelen vielä hieman häistämme tai tarkemmin sanottuna huomenlahjoista. Tajusin tuossa kuvia selatessa erästä blogin lukijaa varten, että huomenlahjoista jäi kirjoittamatta kokonaan!

Minähän sain kuningasidean antaa A:lle lahjaksi jotain hieman erilaista. Tiesin hänen himoitsevan erästä pukua, mutta olevan liian nuuka sen ostamaan, joten pistin juonien Miesten Pukuhuoneen Susannan kanssa. Susannalla oli mitat valmiina, koska häiden vuokrapuku oli häneltä myös, joten minä kirjoittelin sähköpostia, jossa kerroin suunnitelmani ja Susanna oli heti innolla mukana juonessa. Hän tilasi puvun, jonka minä kävin hääviikolla hakemassa. Susanna odotti minua pukua hakemaan ja voi sitä ilmettä, joka hänellä oli, kun viikolla liikkeeseen ilmestyttiinkin kahdestaan (sillä vuokrapuvutkin piti noutaa). Susanna aloitti varovasti minua katsoen; "Tulitte..?" ja minä äkkiä jatkamaan; "...niitä A:n ja bestmanin vuokrapukuja hakemaan". Olimme asioilla kaupungissa joukolla miehen ja kaason kanssa ja jakauduimme hetkeksi, sillä kaasolla oli salaisia juttuja ja minulla myös. A jätti minut keskustassa kyydistä, josta minä kävelin takaisin Pukuhuoneelle ja Susanna räjähti nauramaan kun astuin taas liikkeeseen sisään. Vuokrapukujen noudosta oli kulunut noin 20 minuuttia. Hän hekotti, että ehti jo miettiä, olenko kuitenkin paljastanut suunnitelmani A:lle. Minä nappasin puvun mukaan, jonka Susanna oli pakannut kauniisti ja tyylikkäästi valmiiksi, jottei minun tarvitse kotona kikkailla.

A hoiti mysteeri-kassin hotellille hääaamuna ja malttoi olla kurkistamatta sisään. Häitä seuraavana aamuna kaivoin laatikon esiin ja A sitä sitten hämmentyneenä avaamaan. Hän ilahtui puvusta kovin ja hyvännäköinen se Cavalieren puku kyllä onkin! 

Olin sopinut Susannan kanssa valmiiksi, milloin käymme Pukuhuoneella, jotta hän voi tehdä pukuun tarvittavat muutokset ja jotta puku ehtisi vielä valmiiksi serkkuni häihin, jotka olivat heinäkuun lopulla. Palvelu oli loistavaa ja ihanaa alusta loppuun! Juonimisesta kirjoittelinkin jo ennen häitä täällä.

Puku on oikeasti tummansininen, A:n puhelimen kamera vääristää sävyjä

Oma ihana huomenlahjani oli sekin varsin onnistunut yllätys! Sain kauan kaipaamani rannekellon (valmistaja laadukas Mido), joka on ihastuttavan ajaton ja mukana on juuri sopivasti ylellisyyttä pienen timanttien muodossa. 

Kävimme heti häitä seuraavan päivän aamuna kävelyllämme lyhennyttämässä rannekkeenkin sopivaksi ja kello on ollut kovassa käytössä. Aivan nappivalinta A:lta!

Arvostan hyvin valittua lahjaa suuresti. On ihanaa, kun joku käyttää aikaa ja ajatusta. Sitä arvostusta osoittaa myös seuraava kuva; levitin kotona kaikki vierailta saamamme kortit esiin ja ne olivat esillä pitkään. Niitä oli ihana katsella, lukea kauniita sanoja ja toivotuksia ja muistella ihmisiä, keneltä ne olivat. 

Kuvassa näkyy myös erään ystävän nikkaroima rakkauden ensiapupakkaus kera kuplivan ja retkiviinilasien. Mukana oli kortti, jossa luki seuraavaa:

"Valitettavasti lapsiperheen rahavarastomme eivät riittäneet hankkimaan teille ja perheillenne vuoden täysihoitolomaa Balilla.

Lahjan suurimman kuitenkin saa hän, joka löytää ystävän.

Lahjaamme olemme liittäneet rakkauden ensiapupakkauksen. Kaksi lasia ja pullo kuohuviiniä auttaa aina. Jos rakkauden iskunvaimentimet pettävät, täyttäkää antamamme kantolaite pullollisella kuohuvaa puhdistusnestettä ja menkää puistoon, merenrantaan, parvekkeelle tai mikä hyvältä tuntuukin. Nauttikaa juomasta ja hetki toisistanne, keskustelkaa vaikka päivän säästä ja ottakaa hetki yhdessä happea. Se auttaa varmasti!

Toki, toivomme että lahjamme tuottaa iloa myös ilman vastoinkäymisiäkin! Ottakaa tämä uusi ystävänne siis mukaan sinne puistoon, merenrantaan, parvekkeelle, mökille tai minne ikinä menettekin."

Arvostan. Ja arvostamme molemmat. Saimme muutenkin niin ihastuttavia lahjoja, mutta tämä jäi isosti mieleen <3

Kuvien oikeudet kuuluvat Minttuselle, älä kopioi tai käytä ilman lupaa

Kurkistusta pukuihin ja tulevaan

Hei ihanat! Kevät kohisee ympärillä, tänään kylläkin myrskytuulen voimin, mutta kohisee silti. Minä pursuan ideoita tulevista jutuista ja yksi niistä on paikallisen hääpukuliikkeen omistajan haastattelu. Olen menossa ensi viikolla tapaamaan Happy Roadin Pirjo Leimua, jolla on kerrottavaa tulevasta hääpukumuodista ja hääpukushoppailusta. On ihana mennä piipahtamaan liikkeessä ja tavata taidokasta Pirjoa, jonka silmään luottaisin kuin kallioon. Happy Roadhan on yksi niistä harvoista liikkeistä Suomessa, joka myy Maggie Sotteron pukuja ja suosittelen siellä piipahtamista. Asiantuntijuudessa ja palvelussa se hakkaa mennen tullen ainakin erään Helsinkiläisen liikkeen, joka Sotteroja myy ;)

Olen tässä viettänyt aamupäivää katsellen Sotteron tämänhetkisiä mallistoja läpi, jotta saisin jonkinlaisen yleiskuvan siitä, mitä nyt on tekeillä. Ja on kuulkaa melko erilaista katsella hääpukuja nyt kuin silloin, kun omaansa mietti. Silmäkarkkia riittää! Samalla olen kurkkinut muiden valmistajien mallistoja ja pistänyt merkille, että pitkään vallalla ollut pitsihullaannus on vähitellen tekemässä tilaa toisenlaisille ratkaisuille. Pitsiä yhä löytyy, mutta jutun juoni äkkikatsomalla tuntuu olevan kerroksissa, eräässä mallistossa näkyi myös rokokoon henkeä ja olkaimelliset puvut tuntuvat vallanneen markkinat. Kaksiosaisia pukuja on myös jonkin verran perinteisten rinnalla, joten edelleen jokaiselle löytyy jotain täydellistä!

Tässä Sottero and Midgleyn kaksiosaista:

Kuva täältä

Tässä linjakas ja moderni, myös Sottero and Midgleyltä:

Kuva täältä

Kauniita puuterinsävyjä tuntuu löytyvän yhä monelta tekijältä. Omanikin oli ihanaa roosaan taipuvaa joka sopii mainiosti kalpoiseen suomalaiseen ihoon mainiosti. Ascher-pukua muuten tehdään edelleen, vink vink :)

Kuva Minttunen

Tässä David Tutera for Mon Cheri esimerkkinä sävystä (sävyjä löytyy hienovaraisesta nudesta aina hyvinkin vaaleanpunaiseen):

Kuva täältä

Mutta siis, ensi viikonlopun jälkeen on luettavissa kuulumisia Happy Roadista ja hääpukurintamalta. siihen saakka, iloista puvun metsästystä niille, keillä se vielä on edessä <3