Ensitanssi ja treenaamisen ilo

Ihanaa juhannusviikkoa! Täällä se on kulunut noin viiden tunnin yöunilla, joista puolet katkonaista ja sekopäisiä unia... Töissä on ollut viime viikoilla tajuton tahti edelleen ja olen laskenut aamuja (on enää yksi!!!) lomaan. Pidän työstäni ja menen sinne edelleen mielellään aamuisin, mutta huomaan motivaation painaa paperihommia ja vastaavia kadonneen johonkin. Aivot alkavat olla kesäterässä jos yrittää soittaa puhelua banaanilla ja on haukata kännykästä. Ihmeen kaupalla olemme saaneet pari kertaa tanssittua kotona treenien välissä, mutta vähiin on jäänyt. Muutto tavallaan aiheutti hivenen hommia. Harjoitus tuli tarpeeseen, jotta viime viikkoisissa sekä eilisissä kunnon treeneissä pystyttiin keskittymään myös ilmaisuun pelkän muistamisen sijaan.

Kävimme siis treenaamassa Hyvinkäällä tanssikeskus Elementissä sen rehtorin Anniina Kinnusen johdolla. En voi tarpeeksi Anniinaa ylistää! Odotimme tanssitreenien alkamista koko kevään ja odotus palkittiin ruhtinaallisesti. Olemme voineet luottaa opettajaamme täysin ja turvallisesti heittäytyä kaikkeen. Saimme tehdä paljon kontaktiharjoituksia, joissa toisen kuuntelu koko keholla oli se juttu. Viime viikolla teimme myös pitkän lämmittelyn, jossa haimme rauhassa virtaavaa liikettä ja erilaisia tapoja viedä ja kuunnella toista. On muuten tärkeitä taitoja suhteessa nuo! Sen vuoksi tanssiminen oli alun alkaen minulle muutakin kuin vain ensitanssin harjoittelua ja tekemistä. Se on ollut yhteistä aikaa kiireen keskellä. Täyttä keskittymistä itseen ja toisiimme. Iloa ja nauttimista vaikka välillä Meniere tekikin temput minulle ja kieputti menemään A:ta pahemmin ja kertaalleen kaaduimme myös hyvin näyttävästi. Siitä on olemassa myös ilahduttavaa kuvamateriaalia :) Anniina on ohjannut meitä kauniin päättäväisesti ja innostuneen läsnäolevasti. Kävimme myös mainioita keskusteluja treenien lomassa ja nautin koko prosessista aivan mielettömän paljon!

Eilen oli siis viimeiset treenit ja jälleen Anniina kuvasi yhden vedon meille talteen reflektointia varten. Näpsin siitä stillejä äsken puhelimella ja pahoittelen etukäteen niiden heikkoa laatua (ja suurta määrää, hupsista taas vaan).

 Odotan ensitanssiamme jo kovasti ja uskoisin nauttivani siitä täysin siemauksin ilman negatiivisia  jännityksiä. Koreografia on tehty hengittäväksi ja siinä on tilaa myös unohduksille ja fiilistelylle. Meidän ei tarvitse liikoja kikkailla vaan voimme keskittyä iloon ja toisiimme. Ja kuten Anniina lohdutti minun sählätessäni jalkojeni kanssa: "Ei sillä ole väliä millä jalalla menet, ei ne sieltä helman alta mihinkään näy! Kunhan pysytte yhdessä."






Onneksi päädyimme johonkin muuhun kuin valssineliöön ensitanssissamme! Tämä on ollut ihanaa, opettavaista, huikeaa, rakkautta, kasvattavaa ja innostavaa <3

Nauttikaa juhannuksesta ja toisistanne! Minä täällä koitan olla hepuloimatta, että kaksi viikkoa häihin!!!

Ethän pihistele kuvia, joiden oikeudet kuuluvat minulle, Minttuselle <3