maanantai 20. huhtikuuta 2015

One ring to rule them all

Ihanaa maanantaita, tyypit! Minä olen kovassa flunssassa, mutta sekään ei himmennä hyvää tuultani, sillä lauantaina ajelimme Jyväskylään noin puolen tunnin tapaamista varten. Se oli kuitenkin joka kilometrin arvoinen, sillä tapaamisen ansiosta pääsee Qivan Jouni Saarenpää vihdoin tekemään vihkisormustani! Olemme käyneet Tampereen messuista lähtien tiivistä keskustelua sormukseeni liittyen ja pienellä muokkauksellani erääseen Qivan sormukseen syntyi ajatus tulevasta vihkisormuksestani ja voi sentään, se tulee olemaan upea! Kävin lähinnä näyttämässä kihlaani, jotta sormus saadaan istumaan sen kanssa hyvin, lisäksi sain nähdä sormuksen isoimman timantin ja se oli ihastuttava. Sormuksessa tosiaan tulee olemaan muutama kivi, joiden väreistä ja laadusta kävimme pitkään keskustelua ja minä tiukkaa vääntöä itseni kanssa.

Lopputulos on kuitenkin paras mahdollinen ja sain päätöksentekoon paljon apua osaavalta ja todella avuliaalta Jounilta. Jouni myös metsästi minulle sopivaa kiveä antaumuksella ja mielen muutokseni käsiteltiin ammattitaidolla ;) Sain hinta-arvion eri vaihtoehdoista ja vieläpä luonnoskuvat eri kivillä. En voi kuin suitsuttaa Qivan palveluita ja korujen omalaatuista kauneutta. Kun sain luonnoksen tulevasta sormuksestani, ei mikään muu sormus näyttänyt enää miltään. Se lienee ainoa oikea tunne.

Sen verran paljastan sormuksestani, että metalli on valkokulta, kuten kihlassanikin, ja yksi kivistä on markiisitimantti, hyvin kaunis sellainen. Markiisihan näyttää tältä:

kuva etsy.com
Sormus on aivan erilainen kuin olisin ajatellut, aivan kuten hääpukunikin. Avoin mieli on olennainen osa elämää, niin tässäkin asiassa. Kun antaa mahdollisuuden jollekin erilaiselle, voi löytää aarteita. Kultasepänliike Qiva on sellainen aarre ja tulin käynnistämme siellä todella hyvälle tuulelle. Tulen olemaan niin pulassa, kun sormus valmistuu noin vuotta ennen häitä enkä pääse sitä vielä käyttämään. Sulhanen olisi laittamassa sen tallelokeroon, mutta ehei, minä haluan sen rasiassa yöpöytäni laatikkoon ja aion todellakin ihailla sitä monen monta kertaa!

Sunnuntaina tauti vei voimat aika lailla kokonaan ja minun nukkuessani A tiskasi lasipulloja häitä varten ja oli tehnyt minulle kollaasin <3 Suloinen ja höpsö mieheni!

kuva Minttunen

Piristyminen on pienestä kiinni ja hymyily tekee elämästä parempaa. A tekee elämästäni parempaa. Toivonkin näiden kukkasten tekevän juuri Sinun maanantaista paremman. 

kuva Minttunen


Hyvää alkanutta viikkoa ja kerrothan toki mietteistäsi sormuksiin liittyen, mistä olet löytänyt omasi vai vieläkö etsit!

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kakkuhaaveita

Nythän on niin, että kakut ovat ihana asia. Täytekakut, juustokakut, suklaakakut, marjakakut ai että! Hyvä kakku on parempaa kuin todella moni muu asia elämässä :) Siksi hääkakulla on merkitystä minulle ja tietenkin myös makeaa rakastavalle sulhaselleni. Miestä taitaa kiinnostaa puhtaasti maku ja minä taas esteetikkona haluan kakun myös miellyttävän silmää. Kakku kuuluu häissämme ruokien hintaan, mutta ns. jenkkityylinen kakku on sitten itse makseltava jos moisen haluaa. Konditoria, jota juhlapaikkamme käyttää, näyttää osaavan kyllä kakkujen teon, mutta piakkoin meidän pitänee käydä myös maistelemassa. Paperilla kakut kuulostavat taivaallisilta ja voipi olla että tulee valinnan vaikeus. Siksi alun perinkin asennoiduimme, että yhden maun sijaan voisi olla kolme erilaista juusto-/moussekakkua, vähän kaikkea makeasta raikkaaseen. Mutta mutta... Se visuaalisuus...

Olisi ihanaa, jos kakku olisi niin kaunis, ettei sitä meinaa raaskia syödä. Jokin ihana sokerimassahökötys upeine koristeineen (ei tosin liikaa), ah ja voih. Taitava tekijä loihtii upeita syötäviä taideteoksia.

Kakku West Side Bakery/kuva täältä 


kuva täältä
Kakku Rossmoor Pastries, kuva Dave Richards
























kuva täältä
kuva Kt Crabb Photography






















 Mikä tahansa noista ylläolevista ihanuuksista kävisi minulle. Ja voisin linkata tähän miljoona kuvaa lisää, mutta eiköhän näistä jo saa ideaa, mistä pitäisin. Pitää jossain välissä tässä kevään aikana kysäistä konditoriasta, onnistuisiko hieman erikoisemman kakun teko ja mihin hintaan. Sitten pitäisi varmaan vielä päättää, miltä kakun tulisi maistua, siinäpä vasta onkin pähkimistä!

Millaisesta hääkakusta teillä haaveillaan? Onko joku kenties tekemässä itse kakun tai värvännyt jonkun läheisen jauhopeukalon hommaan?



Sokerihattaraista alkanutta viikkoa jokaiselle!

Äsh, kerta kiellon päälle:

Kuva Amy Arrington Photography

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Morsiusdieetti level extreme

Antakaa raikuvat aplodit, sillä se on täällä; aivan uuden tyyppinen morsiusdieetti jossa pääsee harrastamaan myös extremelajeja! Tarvitsee vain ensin hankkia maailman luokan huimaus ja pahoinvointi, joutua sen vuoksi osastohoitoon, jossa otetaan mm. likvor-näyte, joka johtaa tappavaan (ei kirjaimellisesti, mutta kovin kokemani kipu ja olen kuitenkin elänyt rajun hermokivun kanssa kymmenisen vuotta) lannepiston jälkipäänsärkyyn, kahdesti, ja kahteen veripaikan tekoon (omaa verta ruiskutetaan lannerankaan paikkaamaan menetettyä aivo-selkäydinnestettä). Näin hukkaat viikossa helposti viitisen kiloa eikä ruoka maistu pitkään näiden jälkeenkään. Ringerillä voidaan paikata syömättömyyttä ja sairaalan ihastuttavat värit pukevat hyvin nuorta morsianta! Nopea tapa hukata ylimääräiset kilot (haittavaikutuksena myös väri kasvoilta)! Ei muuta kuin kokeilemaan. Vähän saattaa jalat tutista ja selkä jomottaa, mutta mitäpä sitä ei tekisikään mahtuakseen pukuunsa!

Joo. Siinä lyhyesti kuvaus minun viikostani ja pääsiäisestä. Tässä myös syy, miksei pääsiäisenä tullut kirjoitettua mitään, sillä eilen illalla kotiuduin toisen veripaikan laitosta. Rankka pätkä kaikkine käänteineen, mutta nyt olen onneksi kotona keräämässä voimia.

Blogeja seuratessa törmää todella usein laihduttamiseen ennen häitä. Joku morsian haluaa pudottaa kaksi kiloa, joku kaksitoista ja yksi sitten sen kaksikymmentä. Ymmärrän, että halutaan näyttää hyvältä omissa häissä, mutta se joka tahtoo hukata yli kymmenen kiloa ihan vain häitä varten, on suoraa päätä matkalla jojoiluun. Yleensä se laihdutusurakka jätetään viime kuukausille ennen häitä ja mikäli tavoitteena on hävittää yli kymmenen kiloa painosta, ei sitä laihduttamista tehdä millään pysyvä elämänmuutos -asenteella. Kilot mitä todennäköisimmin tulevat vauhdilla takaisin ja muutaman extrakaverin kanssa. Ei kuulosta järkevältä. Toki on se joukko, joka aloittaa uuden tyyppisen elämän ja pitää siitä kiinni myöhemminkin ja sehän on taasen aivan upea juttu!

Minä ajattelin astella tulevaa aviomiestäni kohti juuri sellaisena mitä olen, ilman laihdutusurakkaa tai stressiä painosta. Olen tämän kokoisena oikein hyvä, uskon sairaalaan jääneiden kilojen tulevan takaisin ja sekin on ihan ok. Jatkan elämääni siten kuin tähänkin asti, nauttien ulkoilusta ja hyvästä ruoasta. Se on tähänkin asti toiminut. En tarkoita, että olisi väärin haluta laihduttaa ennen häitä, kunhan vain morsmaikut muistaisivat olla itselleen armollisia ja olla ottamatta ylimääräistä stressiä painosta, kun on varmasti muutakin huolehdittavaa ennen häitä :)

Olemme kaikki riittäviä ja ihania juuri näin. Antoisaa viikkoa!

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Aina ei mene kuin elokuvissa



Joo-o; häidemme uudet värit vai jotain muuta? Todellakin sitä muuta, nimittäin väriloistoa sairaalassa, jossa olen ollut maanantai-aamusta lähtien. Huomenna olisi kova yritys päästä kotiin ja pääsiäisen aikana saan toivottavasti kirjoiteltua jotain hää-aiheista. Pitkäperjantai olisi tarkoitus viettää laulamassa ystävän doom-proggiksen levylle juttuja, onneksi sen voi tehdä istuen tai milloin mihinkin nojaillen! Nyt piristän itseäni valokuvilla ja suunnittelen huomenna tekeväni jotain tällaista kotia sulostuttamaan:



Hyvää tulevaa pääsiäistä täältä omasta kiirastulestani käsin! 

Kuvien oikeudet Minttunen, älä käytä ilman lupaa